tag:blogger.com,1999:blog-42029879237252101782024-03-19T04:44:31.700+02:00Ajatuskia jalkapalloperheestäTarinat, ajatukset ja ajatuskat ennen vuotta 2014 on julkaistu aiemmin Fortum Tutor -sivustolla. Sieltä ne hävisivät pyytämättä ja yllättäen bittiavarauuteen. Kiittäkäämme omaehtoista varmuuskopiointia jotta tarinat saadaan uudelleen luettavaksi.
Juha Korhonenhttp://www.blogger.com/profile/02475200940914044159noreply@blogger.comBlogger31125tag:blogger.com,1999:blog-4202987923725210178.post-67838944363253476932018-10-31T18:25:00.001+02:002018-10-31T18:25:23.816+02:00Kiitoksia ja olkaa hyvä<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjis3u3IBwmnmxckHa3S5PtwzN0atOP4ukmXiefCAJVlPLolpimL1Vt8qvxoN_2YXh1uD59gqqcIOp6wiqaZhBXe8vaqLPKToqcaBhCXEMzM5-6602GgyIQYe5nehPYmbXof6y9BjurJOQI/s1600/KMF+Juniorit.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="548" data-original-width="538" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjis3u3IBwmnmxckHa3S5PtwzN0atOP4ukmXiefCAJVlPLolpimL1Vt8qvxoN_2YXh1uD59gqqcIOp6wiqaZhBXe8vaqLPKToqcaBhCXEMzM5-6602GgyIQYe5nehPYmbXof6y9BjurJOQI/s200/KMF+Juniorit.jpg" width="196" /></a></div>
30. huhtikuuta 2010 klo 22.07 vähän yli kymmenen perhettä saivat sähköpostia. KMF Junioreille oli juuri perustettu uusi joukkue, 02-ja-nuoremmat. Sen valmennuksesta vastasivat Harri Kajan ja allekirjoittanut, Jari Simonen oli lupautunut tuuraamaan tarvittaessa ja joukkueen johtajana aloitti vaimoni Mari Rautiainen.<br />
<br />
Nyt kahdeksan ja puoli vuotta myöhemmin on aika siirtyä syrjään. Kahdeksan ja puoli vuotta on pieni aika, jos sitä verrataan useaan jalkapallopersoonaan, johon olen saanut näiden vuosien aikana tutustua. Minulle siinä on kuitenkin nyt tällä hetkellä tarpeeksi, paljon on ehtinyt tapahtumaan. Mitä nämä vuodet ovat antaneet ja merkinneet? Olenko saavuttanut mitään?<br />
<br />
Valehtelisin, jos väittäisin, että muutama valmentamani pelaaja on nyt maajoukkueessa minun ansiostani. On huomattavasti todennäköisempää, että heidän onnekseen en valmentanut heitä liian pitkään - toisin kuin montaa muuta.<br />
<br />
Valehtelisin, jos väittäisin, että otteluiden tuloksilla ei ole minulle mitään merkitystä. Minua harmittaa vietävästi, että emme ole pärjänneet kovinkaan hyvin.<br />
<br />
Valehtelisin, jos väittäisin, että olen saanut aina toimia loistavissa olosuhteissa. Alkuaikoina pikkutytöt harjoittelivat keväällä ja syksyllä kelistä riippuen aina joko kivikovilla tai kuravellisillä hiekkakentillä. Nyt tarjolla on tekonurmet. Mahdollisuudet kunnolliseen talviharjoitteluun ovat kuitenkin edelleen surkeat tässä jalkapallokaupungissa.<br />
<br />
Valehtelisin, jos väittäisin, että olen saanut valmentaa hyvin hoidetussa seurassa. Joskus luulin, että voisin siihen itsekin vaikuttaa olemalla johtokunnassa mukana päätöksenteossa, mutta se olisi vaatinut paljon enemmän kuin minulla oli antaa. Helpompi oli luovuttaa, kuin yrittää enemmän. Uskallan silti - ja juuri siksi - väittää, että ennen oli paremmin. Tulevaisuus näyttää keltamustalta, valoisalta?<br />
<br />
Valehtelisin, jos väittäisin, että olen saanut toimia aina huipputyyppien kanssa. Mukaan on mahtunut kaikenlaisia suhareita: joojoo-miehiä ja -naisia, mistään mitään tajuamattomia idiootteja, oman edun tavoittelijoita, jopa rikollisia. Silti on iso joukko ihmisiä, joita ilman valmentaminen ei olisi onnistunut. Joukkueen toiminnasta saan kiittää montaa henkilöä, minä olin vain yksi palanen isossa kokonaisuudessa. Valmennustiimi, joukkueenjohtajat, rahastonhoitajat, valmentajakolleegat - teidän kanssa olen saanut töitä tehdä ja teille kuuluu suurimmat kiitokset, varsinkin kotiini.<br />
<br />
Valehtelisin, jos väittäisin, että en päivääkään vaihtaisi pois. Valmentaminen on vienyt niin paljon aikaa, että jostain on pitänyt luopua. Vuosien aikana käytetyt tunnit mitataan tuhansissa. Jos en olisi valmentanut, niin olisinko pelannut itse enemmän? Olisinko ollut perheen kanssa kesällä mökillä jopa toisenakin viikonloppuna vuodessa?<br />
<div>
<br /></div>
Valehtelisin, jos väittäisin, että olen valmentanut pelkästään omasta ilostani. Kyllä suurin syyllinen löytyy omasta perheestä, jonka harrastusta olen halunnut omalta osaltani turvata ehkä liiankin innokkaasti. Onneksi on myös ihmisiä, jotka tekevät tätä työtä myös pyyteettömästi ilman verisiteitä - arvostan heitä valtavasti. He ovat todiste siitä, että valmentaminen antaa paljon, jos on vain valmis ottamaan sen vastaan.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhnxvjfwH38gf1RC-f9Nt0Qjc0GbMPLezyPlFZqv6SaxQtU4GeuiU0uC1E9oDImCNBHDPwJ46jSasEyrJLwec-o2jfe7irZuFrTBeOHCvcUS2PlfITQDqAM4Z2iFXRbO1e1AvuMzOPL8R-v/s1600/IMG_20181027_194714.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhnxvjfwH38gf1RC-f9Nt0Qjc0GbMPLezyPlFZqv6SaxQtU4GeuiU0uC1E9oDImCNBHDPwJ46jSasEyrJLwec-o2jfe7irZuFrTBeOHCvcUS2PlfITQDqAM4Z2iFXRbO1e1AvuMzOPL8R-v/s320/IMG_20181027_194714.jpg" width="320" /></a></div>
Valehtelisin, jos väittäisin, että valmentaminen on vain jalkapalloa. Minulle valmentaminen on ollut sen lisäksi vajaan sadan pienen ja isomman tytön kasvattamista niiden arvojen mukaan, mitkä minulla itselläni on. Jokainen pelaaja on kasvattanut myös minua. Olen kiitollinen kaikista niistä ystävistä, jotka olen valmentamisen kautta saanut. Perheistä, joiden arjessa olen saanut olla mukana.<br />
<div>
<br /></div>
Valehtelisin, jos väittäisin, että olisin aina nauttinut valmentamisesta. Jokainen vanhempi voi varmasti allekirjoittaa sen, että kasvattaminen ei ole aina vain ilosia asioita. Valmentaminen on valtava vastuu, minkä kantaminen on äärimmäisen palkitsevaa, mutta ajoittain myös musertavaa. Jokainen jalkapalloharrastuksen joukkueessani lopettanut pelaajani on saanut minut miettimään mitä olisin voinut tehdä toisin, mutta minulla ei ole vastauksia.<br />
<br />
<br />
Valehtelisin, jos väittäisin, että en enää koskaan valmenna - että en olisi mukana.<br />
<br />Juha Korhonenhttp://www.blogger.com/profile/02475200940914044159noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4202987923725210178.post-55796812905115900232016-11-17T15:57:00.000+02:002016-11-17T15:57:48.602+02:00Puolen Suomen piirit seurojen puolellaEdellinen <a href="http://ajatuskiafutiksesta.blogspot.com/2016/11/kausisuunnitelma-pallostoliitosta.html">blogini</a> antoi täyslaidallisen Palloliiton päätökselle järjestää D13-tyttöjen viralliset pelit 8v8-pelimuodossa. Se tarkoitti sitä, että niin Etelä-Länsi liiga kuin Puolen Suomen liigakin pelattaisiin 8v8 eikä 11v11 kuten aiemmin on tehty.<br />
<br />
PSL:n alueen suuret seurat, Pallokissat, JyPK, ONS ja KPV, eivät nähneet tässä toiminnassa mitään järkeä ja jäivät "pitkän matkan piirisarjasan" ulkopuolelle. Näiden seurojen päätös käytännössä romutti D13-tyttöjen PSL:n johon ilmoittautui yhteensä vain viisi seuraa: yksi seura Keski-Suomen piiristä, kaksi Vaasan piiristä ja kaksi Pohjois-Suomen piiristä.<br />
<br />
PSL:n piirit tekivät ainoan oikean ratkaisun ja muuttivat D13-tyttöjen PSL:n 11v11-pelimuotoon. Nyt yllämainittujen seurojen lisäksi PSL:aan osallistuu myös ainakin Ylämyllyn Yllätys, joka joutui ilmoittautumaan näiden sähellysten vuoksi C14-tyttöjen sarjaan. Jos nuo jo aiemmin ilmoittautuneet seurat pysyvät mukana, niin PSL saadaan pelattua suunnitelmien mukaan kymmenen seuran voimin.<br />
<br />
D13-tyttöjen I-tason lopputurnaus pelattaneen edelleen Etelä-Suomen pillin mukaan 8v8-turnauksena ja se on ihan ok. Minulla tai Pallokissoilla ei ole mitään 8v8-pelejä vastaan. Niiden perässä vaan ei pidä ajaa ympäri Suomea joka toinen viikonloppu.<br />
<br />
Mutta loppu hyvin, kausi alkakoot. Piirit, iso käsi teille kun toimitte seurojen edustajina.<br />
<br />
Palloliitto, mites meni noin niin kuin omasta mielestä?<br />
<br />Juha Korhonenhttp://www.blogger.com/profile/02475200940914044159noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4202987923725210178.post-73106862100202819122016-11-06T13:28:00.001+02:002016-11-06T13:28:49.737+02:00Kausisuunnitelma pallostoliitostaKausisuunnitelma on nimensä mukaisesti runko, suunnitelma sille mitä kaudella harjoitellaan, mihin turnauksiin ja tapahtumiin osallistutaan ja millaisia piiri- tai aluesarjoja on suunnitelmissa käydä. Kausisuunnitelman teko on hyvä aloittaa heti kun edellinen kausi päättyy. Tehdään tarkastuslaskelma samalla siitä montako ja minkä tasoisia pelaajaa joukkueesta löytyy. Mietitään hyvissä ajoin millaiset pelit ja tapahtumat tukevat yksilöiden ja joukkueen kehittymistä.<br />
<br />
Useat seurat järjestävät vuosittain turnauksia joita koitetaan markkinoida muille seuroille. Nopeat syövät hitaat, eli järjestettävän turnauksen asiat pitäisi olla hyvissä ajoin kunnossa, jotta kausisuunnitelmaa tekevät joukkueet osaavat laittaa juuri oikeat turnaukset omaan suunnitelmaansa. On sanomattakin selvää, että jotkin turnaukset ovat seuroilleen kultakaivoksia, puhutaan kymmenien tuhansien eurojen tuloista seuran kassaan.<br />
<br />
Kaiken tämän suunnitelmallisuuden ja ajoissa toimimisen ehtona on kausien ennalta arvattavuus ja jatkuvuus. Tietyissä ikäluokassa pelataan 5v5, toisessa 8v8 ja lopulta siirrytään oikean jalkapallon pariin 11v11. Nämä ovat perusasioita joita otetaan huomioon turnausten kenttävarauksissa ja ottelukaavioiden mahduttamisessa saatavilla oleville kentille.<br />
<br />
Palloliitto on asettanut nämä pelimuodot ja ikäluokat Kaikki pelaa -säännöissä. Edellisen kerran Kaikki pelaa -sääntöihin tuli muutos kaudelle 2016 kun luovuttiin 7v7 ja 9v9 -pelimuodoista ja ne yhdistettiin 8v8-pelimuotoon. Käytännössä siis luovuttiin D- ja E-ikäluokkien pelimuotojen erosta ja yhtenäistettiin ne samaan 8v8. Tämän lisäksi D13-ikäluokka pelasi 11v11-pelimuodossa I-tason sarjoissa, Puolen Suomen Liigassa ja Etelä-Länsi Liigassa sekä näiden yhteisessä lopputurnauksessa.<br />
<br />
Jos jätetään PSL- ja ELL-sarjojen muutamat ihmeelliset sääntöerot sikseen, niin päättyneen kauden 2016 säännöt ja pelimuodot olivat aika hyvät - ainakin allekirjoittaneen mielestä.<br />
<br />
Ennalta arvattavuus ja jatkuvuus tarkoittaa sitä, että tulevan kauden 2017 toiminta suunnitellaan niin, että jokainen ikäluokka hyppää vain pykälän eteenpäin ja valmistautuu kauteen niillä säännöillä. Pallokissojen 04 -ikäkausijoukkue aloitti siis valmistautumisen kauteen niin, että osa porukasta tulisi kiertämään D13 PSL 11v11-pelejä (jos joukkue vain selviäisi sinne) ja toinen osa pelaisi pääsääntöisesti oman piirin alueella 8v8-pelejä. Lisäksi kaikki joukkueen tytöt pelaisivat paikallisesti paljon 8v8-pelejä. Samoin niin Pallokissojen Ronaltiina-turnausten kuin monen muunkin seuran turnaussuunnitelmat tehtiin tämän olettamuksen mukaan, 11v11 "kilpasarjat" ja 8v8 "haastesarjat".<br />
<br />
Syyskuun puolenvälin aikaan alkoi kiertämään villi huhu kauden 2017 D13-pelimuodosta. ELL:n seurat olisivat ajamassa D13-ikäluokkaan myös I-tasolle 8v8-pelimuotoa. Perusteena tälle olisi mm. aika- ja kustannussäästöt kun yhdellä kentällä voidaankin pelata kaksi ottelua yhtäaikaa.<br />
<br />
Pallokissat pyrki Itä-Suomen piirin kanssa katkomaan huhuilta mahdollisimman nopeasti siivet. Asiasta on keskusteltava avoimesti ja tehtävä päätös - huhujen varassa kauteen on vaikea valmistautua. Jossain vaiheessa sitten tuli päivämäärä-huhu jolloin huhut ehkä ratkeaa, jokin Palloliiton kokous 13. lokakuuta. Tuolloin meillä ajateltiin, että asia selvä ja mietittiin vaikutuskeinoja. Pallokissojen linja oli kuitenkin selvä, D13 I-taso on pelattava 11v11.<br />
<br />
5. lokakuuta kesken Sami Hyypiä Akatemian seurantatapahtuman sitten tulikin Palloliitosta päätös, epävirallisena tietenkin.<br />
<blockquote class="tr_bq">
<span style="font-family: inherit;"><span style="background-color: white; color: #212121; font-size: 13px;">Olemme käyneet seurojen kanssa tyttöjen osalta ensi vuoden D13 </span><span style="background-color: white; color: #212121; font-size: 13px;">pelimuotoa läpi. Tulemme pelaamaan sen 8v8, mutta samalla pitäen huolen </span><span style="background-color: white; color: #212121; font-size: 13px;">kyseisessä ikäluokassa siitä, etteivät kentät ole pienimmästä päästä.</span> </span></blockquote>
<blockquote class="tr_bq">
<span style="background-color: white; color: #212121; font-family: inherit; font-size: 13px;">Pojat D13 pelaavat ensi kaudella kuten tänäkin vuonna.</span></blockquote>
SHA:ssa paikalla oli Pallokissojen lisäksi ONS Oulusta ja JyPK Jyväskylästä sekä Ilves Tampereelta. Kaksi ensin mainittua Pallokissojen ohella "pohjoisen Suomen", eli PSL:n, tyttö- ja naisjalkapallon suurseurat. Ilves puolestaan ELL:n alueella käsittääkseni ihan kohtalaisen iso vaikuttaja.<br />
<br />
Nämä neljä seuraa olivat yhtä mieltä siitä, että heidän kanssaan ei ole keskusteltu D13-pelimuodosta. Jos tämä on totta, kyseessä on taas aikamoinen riman alitus Palloliitolta, kertoo kaiken siitä arvostuksesta jota kohtaamme täällä periferiassa. Enkä tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa, sillä Jyväskylässä ja Oulussa on Palloliitolla jopa valmennuskeskuksetkin... Ja viimeistään se tekee asian surulliseksi, että nämä seurat olivat ehdottomasti 11v11-pelimuodon puolella.<br />
<br />
8v8 on loistava pelimuoto. Siinä pelaaja on pelissä enemmän pallon kanssa mukana kuin 11v11. Tilaa ja aikaa on ainakin periaatteessa vähemmän ja sitä myöten pelaajien kyky tehdä ratkaisuja nopeasti kehittyy. 8v8 on oikeasti hyvä ja pelaajia kehittävä pelimuoto, sitä ei yksikään seura SHA:ssa kieltänyt. Itse asiassa moni muukin seura meidän lisäksi oli suunnitellut osallistuvansa 11v11 PSL:n lisäksi oman piirin alueella 8v8-peleihin.<br />
<br />
Jos tuota Palloliiton vastausta - tai ilmoitusta - D13-tyttöjen pelimuodosta pureskelee vielä vähän, niin sen lisäksi että "seurojen kanssa" keskustelu tarkoittaa siis jotain muuta kuin PSL:n suurseuroja, niin lentokentän kokoisella kentällä pelattava 8v8 vie ajatuksen aika-tila -vaatimuksista pois ja Palloliiton mukaan tytöt ja pojat eivät ole missään nimessä samalla viivalla. Surullista.<br />
<br />
Mutta palataan aiheeseen, kausisuunnitelmaan.<br />
<br />
Ratkaisu oli helppo. Pallokissat 04 ei osallistu D13-PSL:aan. Oulussa ollaan vahvasti samalla linjalla ja ehkä myös Jyväskylässä, ihan viimeisintä tietoa minulla ei ole heidän ratkaisuistaan. Pallokissojen ratkaisu oli vastaus kysymykseen: miksi ajaisimme länsirannikolle Vaasaan tai Kokkolaan pelaamaan 8v8-pelejä kun voimme pelata niitä myös oman piirin alueella - esimerkiksi poikia vastaan? Toinen maksaa kulkupelistä ja peliaikataulusta riippuen muutamasta satasesta tonni-luokkaan ja vie vähintään koko päivän. Oman piirin pelit taas, no - ei tarvitse selitellä...<br />
<br />
Kustannukset tietysti ovat suurin piirtein samaa luokkaa 11v11-peleissä, mutta niitä on jakamassa useampi maksaja ja 11v11-piirisarjaa tuskin taaskaan saadaan Itä-Suomessa aikaan. Surullista, taas kerran, että etelässä ei ole mitään käsitystä matkakustannuksista ja -aikatauluista sekä muista realiteeteista joiden parissa täällä eletään.<br />
<br />
Jos mennään reilut sata kilometriä lisää itään päin, niin sieltä löytyy meidän lisäksi piirin ainoat 04-ikäluokan tyttöjoukkeet FC Hertasta ja Ylämyllyn Yllätyksestä. Tuskin sielläkään on kovin suuri houkutus lähteä noihin reissuihin toiselle puolen Suomea. Piirin alueelta toki löytyy nollaneljä-tyttöjä lisäksi Iisalmesta 04-05 joukkueesta. Kuopion eteläisestä osasta, Kurkimäestä samoin 04-05 kuten myös Siilinjärveltä. Toivalalla ja FC Siilillä on puolestaan 03-04 -yhdistelmäjoukkueet. On vaikea kuvitella osallistuuko joku näistä PSL:aan. Tätäkö muutoksella haluttiin? Tuskin, mutta kun päätöksen teossa ei vaan ajateltu, saatika kysytty mitään mielipidettä.<br />
<br />
Joukkueena Pallokissat 04 tulee siis pelaamaan vain oman piirin alueella eri tasoisia 8v8-pelejä. Joidenkin pelaajien kehitystä kuitenkin tukisi se, että kaudelle tulisi myös säännöllisesti 11v11 -pelejä. Näiden osalta vaihtoehtojen miettiminen on porsaanreikien metsästämistä, mikä onkin enemmän sääntö kuin poikkeus tässä maassa ja tässä lajissa. Surullista.<br />
<br />
Ensimmäinen vaihtoehto on tietysti pelata meidän 03-ikäluokan mukana. Periaate pallokissoilla kuitenkin on selvä: jotta nollanelonen vie peliaikaa nollakolmoselta 03-joukkueesta, tulee kyseisen nollanelosen olla selkeästi nollakolmosta parempi kyseisellä pelipaikalla. Vaihtoonhan kyllä pääsee helposti istumaan, mutta se kai ei kehitä ketään... Meidän periaatteella säännöllistä peliaikaa tulisi ehkä kahdelle nollaneloselle. Kauden aikana kentällä voisi käydä reilut viisi-kuusi pelaajaa.<br />
<br />
PSL:n säännöissä kielletään yksiselitteisesti kahden joukkueen osallistuminen yhdestä seurasta. Eli vaikka kaudelle 2017 ikäluokkarajoitus on poistettu myös PSL:sta, emme voi ilmoittaa omaa 04-joukkuetta 03-sarjaan. Suoraan sanottuna, emme kyllä sillä pärjäisikään. Porsaanreikä: tehdään yhdistelmäjoukkue niin, että vaikkapa Ylämyllyn Yllätys on pääseura ja liitytään siihen. Yhdessä saamme tarpeeksi hyvän 04-joukkueen jolla voi osallistua 03-sarjaan. No ei olisi pitänyt kysyä lupaa. Itä-Suomen piiri oli ainoa joka tämän ymmärsi, muut olivat sitä mieltä että ei onnistu. Ja juuri faktoja tarkistaessani (?) huomasin, että YJ on PSL:ssa sallittu ainoastaan kaikissa poikien sarjoissa, tytöissä vain C15 vaikka aiemmin oli myös C14. On taidettu tukkia porsaanreikä nyt ihan kunnolla...<br />
<br />
Viimeinen mahdollisuus osallistua 11v11-sarjaan on sitten se, että siirrämme tytöt Pallokissoista vaikkapa juuri Ylämyllyn Yllätykseen ja osallistumme sieltä. No tätäköhän sitten tuolla muutoksella on haettu, kuka vastaa? Toki tuollainen siirtorumba tuo pieniä ylimääräisiä säätöjä ja lupia myös piirisarjoihin osallistumiseen yms. Käytännössä ero yhdistelmäjoukkueeseen on kuitenkin aika pieni. Tällä päästään kyllä samaan lopputulokseen mutta vähän kalliimmalla kun paperityön määrä kasvaa.<br />
<br />
Toivottavasti Palloliitto tekee tuon meidän ottelukalenterin nyt sitten kuitenkin loppuun asti. Heillä itselläänkin kun on vielä vähän mietittävää mm. uuden Helmaripäivä-konseptin kanssa. Vuoden 2017 alussa pitäisi olla käsittääkseni Helmaripäivillä tyttöjä nollaneljä-nollakolme-ikäluokista. Pelaako tytöt siellä sekaisin 8v8 ja 11v11 vai miten..? Ja jos meidän piiristä ei ole PSL-joukkueita, niin miten toteutuu<br />
<blockquote class="tr_bq">
<span style="background-color: white; color: #333333; font-family: inherit; font-size: 12px;">Huuhkaja- ja Helmaripäivään kutsutaan alueen PSL-, ELL- sekä aluesarjajoukkueet siten, että tasokkaita otteluja järjestetään eritasoisille joukkueille</span></blockquote>
Lisäksi SHA:ssa nollaneloset pelaa edelleen keskenään 11v11-pelejä. Eikö Palloliiton ja SHA:n linjat enää olekaan yhteneväiset - kai liitossa sentään tunnustetaan se, että tällainen palloilu (tirsk) syö SHA:n uskottavuutta?<br />
<br />
Ilmoittautuminen PSL:aan päättyy 15. marraskuuta. ELL ja siihen liittyvien aluesarjojen kai huomenna 7. marraskuuta? Saapa nähdä mitä joukkueita 2004-ikäluokkaan on menossa...<br />
<br />
<br />
<br />Juha Korhonenhttp://www.blogger.com/profile/02475200940914044159noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4202987923725210178.post-55838502685585103272016-06-13T21:32:00.002+03:002016-06-13T21:32:47.665+03:00Vapaaehtoinen stressiJalkapallo on mukava koko perheen yhteinen harrastus. Lisäksi siinä tapaa uusia ihmisiä - niin lapset kuin aikuisetkin saavat uusia saman henkisiä ystäviä. Tärkeintä harrastamisessa on se, että siitä täytyy oikeasti tykätä, sitä tehdään ainakin puoliksi vapaaehtoisesti ja silloin kuin se sopii omaan kalenteriin.<br />
<br />
Harrastamisessa puntaroidaan myös hinta-laatu -suhdetta. Lentäminen voisi olla kivaa mutta kone ja lupakirja maksaa ihan liikaa. Samoin olosuhteet ratkaisevat: olen varma että tykkäisin surffaamisesta (siis aalloilla) mutta täällä on vain kylmää vettä - tai jäätä - eivätkä aallotkaan anna kovaa kyytiä.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEicd3r_7mjII8oCrHkQm69JIi45fRwlooaJ2HeuWiDJAorQniqgzX0cDzqzZJYkgKyL5Ss_eHqT2GnZIw7aO11V2ehHtj7-HXMoJDRblzdddBt7lzekd_aHlM8Y_rc7fzfvzTJBKCRfDrqm/s1600/20160514_092214.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEicd3r_7mjII8oCrHkQm69JIi45fRwlooaJ2HeuWiDJAorQniqgzX0cDzqzZJYkgKyL5Ss_eHqT2GnZIw7aO11V2ehHtj7-HXMoJDRblzdddBt7lzekd_aHlM8Y_rc7fzfvzTJBKCRfDrqm/s320/20160514_092214.jpg" width="180" /></a>Jalkapallo on Suomessa "ihan jees" -harrastus. On ihan itsestään selvää, että pelaaminen on se jalkapallon ykkösjuttu. Futiksen parissa voi ja pitää harrastaa myös aika paljon muita kuin pelaajat jotta se itse pelaaminen onnistuu ainakin seuratasolla. Tarvitaan valmentajia, joukkueenjohtajia, rahastonhoitajia, kuskeja ja huoltajia - jopa erotuomareita. Nämä kaikki ovat junnufutiksessa käytännössä saman harrastuksen eri muotoja. Osa harrastaa oman lapsen mukana, osa omasta ilosta. Osa haluaa kehittyä omassa harrastuksessaan ja jollekin riittää kun vaan harrastaa.<br />
<br />
Nyt joku keksii, että eihän se valmentaminen ole mikään harrastus kun siitä maksetaan korvauskin. Samoin tuomarit saavat pillin puhaltamisesta ihan aikuisten oikeaa rahaa. Tuomaripalkkiot ovat ihan oma lukunsa ja minusta se onkin jollekin teinille ihan hyvä kesätyön korvike, mutta kyllä aikuisen työssäkäyvän ihmisen kutsuu sinne kentälle viheltelemään ihan jokin muu syy kuin siitä maksettu korvaus.<br />
<br />
Valmennuksen osalta sain juuri tehdyksi oman kulukorvauslaskelmani huhti- ja toukokuulta. Pallokissoissa kuluja maksetaan pääsääntöisesti pidettyjen harjoitusten osalta ja niissäkin on olemassa yläkatto. Parempi kun en lähde sitä tässä sen enempää avaamaan, mutta jos tuon mieltäisi palkaksi, niin mielummin kannattaisi mennä sinne oikeaan kesätyöhön.<br />
<br />
Kun itse lähdin jotain noin kahdeksan vuotta sitten mukaan junnuvalmentajaksi, niin tärkein syy oli tietysti oman pojan pelaaminen ja hänen pelitapahtumien mahdollistaminen. Muutaman vuoden aikana tuota valmentamista alkoi ajatella vähän laajempana kokonaisuutena ja siinä samalla vähän muidenkin lapsia. Kaikille pitäisi saada tarjottua sopivia harjoituksia ja pelejä omalla tasolla. Rehellisesti sanottuna kuitenkin minun valmentamisen suurin syyllinen on halu harrastaa oman lapsen kanssa...<br />
<br />
Joka tapauksessa, kun tulimme tähän kauteen, niin meillä oli listalla vajaat kolmekymmentä tyttöä. Osa aloittanut jalkapallon harrastamisen edellisenä syksynä ja osa kuusi vuotta aiemmin. Erot taidoissa ja pelikäsityksessä ovat valtavat. Harrastusvuodet eivät kuitenkaan vaikuta innostukseen tai sitoutumiseen - eikä haluun pelata.<br />
<br />
Itse tunnustan vajaavaisuuteni taito- ja taktiikkavalmentajana ja monena muunakin. Pelaamiseen ja sen voimaan olen kuitenkin aina uskonut. Pääohje kausisuunnitelmassa on, että kaikille paljon ja sopivia pelejä. Peleillä lapsi rakastuu tähän lajiin.<br />
<br />
Itä-Suomen piirissä meidän D12-ikäluokka pelaa 8v8 -pelejä. D12-ikäluokan piirisarjoissa pelaajat eivät voi enää hyppiä joukkueesta toiseen saman sarjan sisällä. Nopeasti laskettuna saamme siis korkeintaan kolme joukkuetta kasaan, mutta riskinä on se että samasta joukkueesta on liian monta pelaajaa samaan aikaan mökillä. No tämän piirin D12-piirisarja ei ole tasoltaankaan sopiva kaikkien tyttöjen kehityksen kannalta, joten luonteva ratkaisu tähän kauteen oli se, että kolme joukkuetta ja jokainen omaan sarjaan. Sarjoiksi valittiin D12- ja D13-tytöt sekä D12-pojat. Nyt jokainen pelaaja voi tarvittaessa käydä jokaisessa sarjassa - loistavaa! Toki osallistumme piirisarjan lisäksi myös muutamaan turnaukseen ja osaan niistä kahdella tasojoukkueella eri sarjoihin.<br />
<br />
Tämän järjestelyn riskiksi tunnistettiin se, että jos jotkut eivä pääse osallistumaan peleihin, niin se taas tuo toisille liikaa pelikuormaa. Kaikki pelit ja turnaukset ovat kuitenkin hyvin etukäteen tiedossa ja toimintamalli selvä - kaikki ovat velvollisia ilmoittamaan etukäteen tiedossa olevat reissut ja juhlat jotka sattuvat pelitapahtuman kanssa samalle päivälle.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiU6u1agLOKigVhQyM2SVIbu4bjEKpVDFdvOW3TZgSW0YDTzGOR_enySXy9hLYHMIhPEhT3U5oeD2_G0GmOwDza0M69IEIAzL9O-M_zI27RpOqIjQPIX8AnGtDhVgvKEPYalJIxRSBawZAX/s1600/20160613_154355.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiU6u1agLOKigVhQyM2SVIbu4bjEKpVDFdvOW3TZgSW0YDTzGOR_enySXy9hLYHMIhPEhT3U5oeD2_G0GmOwDza0M69IEIAzL9O-M_zI27RpOqIjQPIX8AnGtDhVgvKEPYalJIxRSBawZAX/s320/20160613_154355.jpg" width="180" /></a></div>
Poissaoloilmoitusten jälkeen minulla on edessäni lista käytössä olevista pelaajista joista valitsen jokaisen pelitapahtuman vaatimusten mukaan sopivat pelaajat - toki kuorma, harjoittelu ja terveystilanne huomioiden. 8v8-otteluun nimeän 10-11 pelaajaa jotta kaikille tulee pelitapahtumassa varmasti tarpeeksi peliminuutteja. Tämä toimintamalli on minulle melko raskas ja vaatii kaikenlaista seurantaa, mutta on sen arvoista sillä se antaa kaikille pelejä ja otteluita kohtalaisen oikeudenmukaisesti.<br />
<br />
Järjestely nojaa kahteen asiaan: olettamukseen, että kaikki eivät ole yhtäaikaa jossain mökillä tai mummolassa sekä siihen, että ennalta tiedetyt poissaolot ilmoitetaan hyvissä ajoin eli viimeistään viikko ennen pelitapahtumia jolloin niihin ehditään reagoimaan.<br />
<br />
Nyt olen kahtena edellisenä peliviikonloppuna käyttänyt lähemmäs kymmenen tuntia ylimääräistä aikaa siihen kun olen etsinyt pelaajia yllättävien poisjääntien tilalle. Stressannut sitä saadaanko ylipäätänsä joukkuetta kasaan. Sairastumisia tulee ja niistä aina selvitään, mutta jos yksi tunti kymmenen pelaajan joukkueen nimeämisen jälkeen tulee aina kaksi-kolme ilmoitusta, että en pääsekään kun on kumminkaimanristiäiset niin usko tähän järjestelmään on mennyt.<br />
<br />
Ihmeellistä myös on se, että kun yhteen pelitapahtumaan on kutsuttu tuo 11 tyttöä, niin vapaana pitäisi kaiken järjen mukaan olla vielä vajaat 20 tyttöä. Parin-kolmen kutsutun yllättävä poisjäänti pitäisi olla tosi helppoa paikata kutsumalla uusia pelaajia rosterista...? Nähtävästi kuitenkin tytöt odottavat tuota pelikutsua ja kun oma nimi ei ollutkaan ensimmäisellä listalla, niin heti on sovittu jo jotain muuta menoa tuon pelitapahtuman ajaksi.<br />
<br />
Korjaavat toimenpiteet:<br />
<br />
<ol>
<li>Paikalle kutsutaan 11 pelaajan sijaan 15 jotta joillakin on vara jäädä pois eikä pelitapahtuma vaarannu</li>
<li>Pyydetään apuja muista kissoista</li>
<li>Perutaan pelitapahtuma jos alkuperäisiä nimettyjä on alle kahdeksan</li>
</ol>
<div>
Ykköstä on jo kokeiltu ja onnistui ihan ok. Riskinä on se, että pelitapahtumassa onkin 15 tyttöä eikä peliaikaa enää tulekaan totuttuun tapaan "kaikille paljon". Penkillä istuminen harmittaa.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Kakkosta oli vähän pakkokin kokeilla Iisalmen turnauksessa kun toisena päivänä oli paikalla vain 13 omaa tyttöä. PSG:n pelaajat olivat lisäksi hyviä vahvistuksia! Tulevana lauantaina apuja kysytään varmaan nollakolmosilta...</div>
<br />
Kolmonen on sitten viimeinen vaihtoehto ja tällä menolla sekin vielä joudutaan katsomaan...<br />
<br />
Tämä loppukausi yritetään taiteilla ykkös- ja kakkosvaihtoehtojen kanssa loppuun asti. Toki joku aina kärsii vähemmän peliajan muodossa siitä ettei kaikki mene enää niin kuin kauden alussa sovittiin ja luvattiin eikä se ole yhtään kivaa.<br />
<br />
<br />
Mutta koska tämä on vain harrastus, niin minulle kuin tytöillekin, niin ensi vuonna minä en enää ota näistä tällaista stressiä. Nyt on kesä ja syksy aikaa miettiä miten Pallokissojen 2004-tyttöjen ensi kausi aiotaan hoitaa - kuka sitoutuu ja mihin.<br />
<br />Juha Korhonenhttp://www.blogger.com/profile/02475200940914044159noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-4202987923725210178.post-7335538652373173582016-03-28T10:45:00.000+03:002016-03-28T21:49:39.778+03:00Kolkytviisdonaa seuralle - kelpaisiko?<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj_-DdlTAdg6QBf27t_6xOoKG47AWv-4c6m9F7eOSeo-PxP3wSaeOzrPjXnGTZQ-WXXmUY0NDLfTFwepXglmDwkmcQm95TpyUKuIazkC2a1Zu9mIEC4re_K3P0A27c2YdhR07J6iDbxjD38/s1600/jackpot-1198050_640.png" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj_-DdlTAdg6QBf27t_6xOoKG47AWv-4c6m9F7eOSeo-PxP3wSaeOzrPjXnGTZQ-WXXmUY0NDLfTFwepXglmDwkmcQm95TpyUKuIazkC2a1Zu9mIEC4re_K3P0A27c2YdhR07J6iDbxjD38/s320/jackpot-1198050_640.png" width="320"></a>Mitä teidän seura tekisi jos saisi yhtäkkiä 35000€ oikeaa rahaa? Ja tämä olisi vuosittainen pikku bonus? Niin ja kyse on tietysti seuran junioritoiminnasta, edustuksen liigatouhussa tuo riittäisi ehkä just ja just yhden kauden bussimatkoihin ja tuomarikuluihin.<br>
<br>
Mitä teidän seura tekisi, jos tämän jo kohtalaisen mukavan summan lisäksi tulisi ihan pyytämättä ja yllättäen 1200€, plussaa? Ohi kaikkien sopimusten ja ennakkovaroitusten, yksipuolisella päätöksellä. Joillekin seuroille nämä ovat tietysti pikkusummia ja kahvikassoja, toisille isoja rahoja.<br>
<br>
35000€ per vuosi ei välttämättä ihan riitä täysipäiväisen työntekijän palkkaamiseen sivukuluineen, lähellä kuitenkin ollaan. Ammattivalmentaja juniorityöhön, joka hoitaisi 2-3 ikäluokan vastuuvalmennuksen?<br>
<br>
No nämä lukemat ovat pieniä pyörittelyjä ja vain yhden seuran osalta. Tosiasiassa tämän kirjoituksen parissa pyörii karkean arvion mukaan noin 600000€ - 700000€ vuodessa. Avaan hieman:<br>
<ul>
<li>16 poikaseuraa</li>
<li>kahdeksan tyttöseuraa</li>
<li>neljä joukkuetta per seura</li>
<li>vähintään 15 pelaajaa per joukkue</li>
<li>vähintään kolme valmentajaa tai toimihenkilöä per seura</li>
<li>yksi valmennuspäällikkö per seura</li>
<li>noin kaksi joukkuetapahtumaa vuodessa</li>
<li>pari valmentajatapahtuma vuodessa</li>
<li>yhden tapahtuman majoitus 140€ per kerta per henkilö</li>
<li>matkakulut jopa 1500€ tai ylikin per kerta jostain Oulusta tai Joensuusta asti</li>
<li>sähköinen koulutusympäristö 25€ per joukkue per kuukausi</li>
</ul>
Toki yksinkertaisella kertolaskulla ei vielä päästä noihin mainitsimaani lukemiin, mutta kun päälle laitetaan mahdolliset päivärahat oto-valmentajille, ruokailut pidemmän matkan takaa, ehkä ylimääräiset yöpymiset jne niin en valehtele lähellekään niin paljon kuin kalamiehet keskimäärin. Ja näistä laskelmista on jätetty muutama ylimääräinen vanhemman ikäluokan joukkue vielä varmuuden vuoksi pois, etten vaan valehtelisi senkään vertaa.<br>
<div>
<br></div>
<div>
Ja sitten vielä se plussa, 1200€ per vuosi. Se tuli ylimääräisestä koulutuksen kulusta 300€ per valmentaja per vuosi, joku laskisi neljä valmentajaa per seura eli 96 koutsia maksaa ylimääräistä vielä vajaat 30000€. Vuodessa.</div>
<div>
<br></div>
<div>
Mutta missä tämä kaikki raha sitten on? Se on Sami Hyypiä Akatemian toiminnassa Eerikkilässä. Tällaisella summalla koulutamme suomalaisista juniorivalmentajista Ekkono-asiantuntijoita?<br>
<br>
<br>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-I1_yMrKhF-U/VkBbH7GnZtI/AAAAAAAB3i0/ax75zoxfGUIPK03LYQF4LTOej6jLi4kpw/s1600/20151109_103143.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="180" src="https://2.bp.blogspot.com/-I1_yMrKhF-U/VkBbH7GnZtI/AAAAAAAB3i0/ax75zoxfGUIPK03LYQF4LTOej6jLi4kpw/s320/20151109_103143.jpg" width="320"></a></div>
Sami Hyypiä Akatemia - tai nykyään Academy ja tuttaville pelkkä SHA - pitää majaansa Eerikkilän urheiluopistolla Tammelassa Forssan kupeessa. Se palvelee sijaintinsa puolesta hyvin eteläistä Suomea. Noin 1,5 tunnin ajomatka Helsingistä, Turusta ja Tampereelta. Hämeenlinna on ihan vieressä. Kuopioon on matkaa aika tasan 400km, Ouluun vajaat 600km. Minkähän takia RoPS ei ole tässäkään mukana - juurihan pojat luopuivat Puolen Suomen Liigastakin...<br>
<br>
Tässä nyt ei ole tarkoitus taas nostaa tapetille maantieteellistä eriarvoisuutta - sellaistakin on olemassa jota Jyväskylästä etelään päin on yllättävän vaikea uskoa - mutta tuolla on kohtalaisen suuri merkitys sille kuinka mielekkäänä SHA-toiminta nähdään eri seuroissa. Ja sillä on suora vaikutus siihen mikä tuon palvelun hinta-laatu -suhde eri seuroissa on.<br>
<br>
SHA on nyt käynnissä kolmatta kauttaan. Yksi kausi kestää kaksi vuotta ja jokaiselle kaudelle haetaan erikseen. SHA:ssa on aina mukana seuran ikäkausijoukkueet E11-C14. Tämän lisäksi vanhemmilla ikäluokillakin on ollut mahdollisuus erikseen osallistua toimintaan.<br>
<br>
Kahdella ensimmäisellä SHA-kaudella tyttöseurat osallistuivat yhdistelmäjoukkueilla, eli E11&D12 muodosti yhden joukkueen ja D13&C14 toisen. Nuoremmalla yhdistelmäjoukkueella pelattiin 9v9-pelejä ja vanhemmalla 11v11. SHA:n asettama joukkueen minimikoko, eli vähintään 15 pelaajaa, oli sopiva 11v11 -peleihin mutta hieman jo liian iso 9v9 -peleihin.<br>
<br>
Kun seurat hakivat kolmannelle, nyt kuluvalle kaudelle, ei hakuvaiheessa ollut tiedossa miten tyttöjoukkueet tulevat jatkossa toimimaan - onko yhdistelmäjoukkueita vai ei. Pelimuodosta oli kyllä vahva epäilys, että nuoremmat siirtyisivät Palloliiton lanseeraamaan 8v8 -pelimuotoon.<br>
<br>
Yhdistelmäjoukkueista päästiin eroon. Sen sijaan on vaikea keksiä syytä miksi 8v8-joukkueen koko määritellään sopimusehdoissa edelleen 15-20 pelaajaa ja 3-5 valmennus/huoltotiimin jäsentä? Asia on jopa varmistettu Eerikkilästä ja tuo 15+3 on minimilaskutus riippumatta siitä montako pelaajaa tai toimihenkilöä todellisuudessa on mukana... Hampaita kirskutellen SHA:n moniulotteisesta roolista johtuen voin jotenkin hyväksyä tuon 15 pelaajaa, mutta mihin perustuu vähintään kolme aikuista? Ja vertailun vuoksi, kun meidän joukkue lähtee johonkin 8v8-täsmäturnaukseen, niin sen koko on 11+2.<br>
<br>
Niin, SHA on...<br>
<br>
SHA on...<br>
<br>
Hemmetti, mikä SHA on?<br>
<br>
"Sami Hyypiä Akatemia (SHA) kehittää ja toteuttaa jalkapallon kehittymisen
seurantakokonaisuutta ja valmentajien sekä valmennuspäälliköiden täydennyskoulutusta
yhdessä valittavien yhteistyöseurojen kanssa."<br>
- Hakuohje Sami Hyypiä Akatemian yhteistyöseuraksi ajalle 2015-2017 -<br>
<br>
No niin, tuossa se nyt lukee.<br>
<br>
Minulla on SHA:sta kokemusta ensin muutamana kertana pelkästään maksajan roolista KuPS 02 -joukkueen osalta. Sen jälkeen olen ollut Pallokissojen johtokunnassa päättämässä hakemisesta SHA-toimintaan sen järjestyksessään toiselle kaksivuotiskaudelle ja osallistunut siinä jälkimäiselle vuodelle myös valmentajana. Tämän jälkeen seurana haimme myös kolmannelle eli nykyiselle kaksivuotiskaudelle. Toki osallistun jatkuvasti edelleen maksajana sekä KuPS 02 että Pallokissat 04 -joukkueen vanhempana ja lisäksi Pallokissat 04 -joukkueen vastuuvalmentajana. Edelleen toimenkuvani Pallokissojen johtokunnan jäsenenä valmennuksen kehityksessä on antanut melko hyvän kuvan valmennuspäälliköiden toiminnasta SHA:ssa. Eli minulla on mielestäni perspektiiviä katsoa SHA-toimintaa aika monesta eri näkökulmasta.<br>
<br>
Paras ja positiivisin näkökulma SHA-toimintaan saadaan valmentajan ja valmennuspäällikön hattu päässä. Mikä olisikaan parempi tapa kehittää itseään valmentajana kuin kokoontua muiden valmentajien kanssa yhteen paikkaan pariksi päiväksi kerrallaan keskustelemaan ja väittelemään asioista? Samoin Kuopion ja Eerikkilän välinen maantien nieleminen on kohtalaisen antoisaa. Joskus samalla kyydillä kulkee KuPS:n tai JyPK:n valmentajia ja ideat sekä ajatukset lentävät. Siinä parannetaan maailma ja samalla Suomen jalkapallokin. Toki joskus eksytään sivuraiteille, Tatu ihan kirjaimellisesti.<br>
<br>
On vaikea keksiä miten tuo laadukas valmentajakoulutus ja -kehitys voitaisiin korvata omalla toiminnalla. Paikallisella ja alueellisella yhteispelillä sitä toki voi yrittää, mutta silloin pyöritään jatkuvasti samojen naamojen kanssa. Resurssit ulkopuolisten asiantuntijoiden saaamiseksi omiin paikallisiin koulutustapahtumiin olisi myös huomattavasti huonommat.<br>
<br>
Johtokuntalaisena kuulostaa hienolta se että olemme SHA-yhteistyöseura. Sen voi laittaa aina papereihin kun haetaan yhteistyökumppaneita. Siinäpä se.<br>
<br>
Johtokuntalaisena mietinkin aika pitkään tuota kokonaisrahankäyttöä ja meidän seurassa siitä keskusteltiin aika pitkään ja hartaasti. Itse haluaisin, että kaikki kustannukset kulkisivat seuran tilin kautta jolloin tämän toiminnan oikea kokonaiskustannus voitaisiin joskus laskea. Nyt kun joukkueet hoitavat suurimman osan seurantatapahtumien laskutuksesta omilta tileiltään, niin isoimmat kuluerät piiloutuvat sinne. Kyseessä on kuitenkin loppujen lopuksi seuran valitsema tapahtuma johon se velvoittaa joukkueet osallistumaan - ja maksamaan siitä osallistumisesta.<br>
<br>
Seuran ja joukkueiden välille voi tulla keskustelua siitä mihin sitoudutaan. Toki hyvään hallintotapaan kuuluu keskustella ennen hakupäätöksen tekoa varsinkin niiden joukkueiden kanssa joita SHA-toiminta ensisijaisesti koskee, mutta kaikkia vaikutuksia on vaikea arvioida ennalta jopa kahden vuoden päähän. Entä jos joukkue saakin kutsun kansainväliseen huipputurnaukseen mutta SHA-tapahtuma on samaan aikaan? Entä jos valmentaja kenen kanssa SHA:sta on sovittu heittääkin nappulat naulaan tai vaihtaa maisemia? Entä jos joukkueesta ei löydykään tarpeeksi sitoutuneita pelaajia jotka haluavat lähteä SHA-toimintaan? Kuka vastaa oto-valmentajien ja -huoltajien mahdollisista ansionmenetyksistä? Kolme ikäluokkaa neljästä haluaa lähteä mutta neljäs ei? Tai se joukkue mikä tulee toisena kaksivuotiskauden jaksona mukaan - onko siltä edes kysytty?<br>
<br>
Meidän seura otti lopulta sen kannan, että koska seura on se joka haki SHA-toimintaan ja seurana meidät on sinne myös hyväksytty, niin seura ottaa myös vastuun valmentajien kuluista ja maksaa lisäksi vastuuvalmentajalle päivärahat. Nämä rinnastettiin C- tai B-valmentajatutkintoon jotka seura myös maksaa tietyillä sitoutumissopimuksilla. Valmennuspäällikkö on luonnollisesti seuran kuluja. Lisäksi seura tukee joukkueita hieman bussikuluissa, mutta muut kulut kaivetaan mukaan lähtevien joukkueiden perheiden taskusta. Toki kaikki kulut kaivetaan perheiden taskusta, mutta näin osa kuluista kaivetaan useammasta taskusta ja vähemmän kerrallaan.<br>
<br>
Ja nyt päästään siihen hankalimpaan asiaan. Ilman mitään seuran tukea yhden pallokissapelaajan yhden SHA-reissun hinta on noin 250€, plusmiinus pari kymppiä. Lisäksi yksi reissu on vähintään kaksi päivää pois koulusta. Paluu kun saattaa olla pitkälti aamuyöllä, niin seuraavakin päivä menee nukkuessa. Aika hyvää harjoitusta tulevaisuutta varten, sitä BSM- tai edustusjoukkuetta, tarkoitan...<br>
<br>
Vanhempi, eli maksaja, arvioi mitä oma lapsi tuolla seurantatapahtuman rahalla saa. Jos vanhempi miettii vain tuota yksittäistä tapahtumaa niin hinnalle on melko vaikea keksiä perusteluja. Kun joukkueen koko on (vähintään) 15 pelaajaa, pelataan kolme kertaa 2x25min 8v8 peli, niin peliaikaa tulee keskimäärin 75 minuuttia. Vähemmän kuin yhdet harjoitukset...<br>
<br>
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-HD76OfCFRgk/VkBmYFJI3MI/AAAAAAAB3jI/KeUsib-CZwYQBRNKC_32Mv-uu-X9F3ruA/s1600/20151109_112418.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="180" src="https://2.bp.blogspot.com/-HD76OfCFRgk/VkBmYFJI3MI/AAAAAAAB3jI/KeUsib-CZwYQBRNKC_32Mv-uu-X9F3ruA/s320/20151109_112418.jpg" width="320"></a>Vanhemmalle pitää siis pystyä perustelemaan tuota hintaa jollakin muulla kuin tytön peliajalla. Testit? Kehittymisen seuranta? Nämä ovat asioita joita voidaan tehdä joka seurassa muutenkin - monesti jopa paremmin ja kerralla oikein. Vertailutulokset? Tähän tarvitaan vain seurojen välinen yhteistyötä - vai onko seuroilla jotain salaisuuksia? Voisiko se kuulua Palloliiton ja piirien toimintaan?<br>
<br>
Lomamatka? No ei ehkä...<br>
<br>
Satsaus tulevaisuuteen niin oman tytön mielenkiinnon ylläpitämiseksi kuin koko joukkueen ja seuran valmennuksen parantamiseksi? Tämä kai se on. Tämän sijoituksen hintaa ja laatua arvoidaan perheissä subjektiivisesti eikä toisen perheen 250€ ole sama kuin jonkin toisen.<br>
<br>
SHA yrittää olla vähän kaikkea. Tästä syystä se näkyy myös erilaiselta riippuen katsojasta. Jonkun mielestä se on bisnestä ja tekee kalliilla sitä mitä Palloliiton pitäisi tehdä huomattavasti halvemmalla ja tarjota kaikkien seurojen käyttöön. Tosin Palloliittokaan ei ole kuuluisa siitä että se kouluttaisi valmentajia kohtuuhinnalla saatika halvalla.<br>
<br>
SHA tekee myös yhteistyökumppaneidensa kanssa erilaisia tarpeellisia ja laadukkaitakin tutkimuksia ja näihin se tarvitsee luonnollisesti tutkimustuloksia ja -kohteita. Tutkittavia se saa tietysti SHA-pelaajista ja joistakin vanhemmista tuntuu hölmöltä maksaa 250€ siitä että omaa tyttöä käytetään tutkimuksen välineenä. Kuinka tarkkaan muuten luitte mihin kaikkeen olette näissä tutkimuslupalapuissa ja MyEerikkilän käyttöehdoissa suostuneet? Tai montako SHA-mittauksiin perustuvaa tutkimusta olette löytäneet?<br>
<br>
SHA täyttää Eerikkilän majoitusvajetta aika hyvin ja se on selkeä syy sille miksi seurantatapahtumat keskittyvät arkipäiville. Arkipäivät taas tuovat pelaajille poissaoloja koulusta ja oto-valmentajille ja -toimihenkilöille ylimääräisiä ansionmenetyksiä ja tätä kautta ehkä myös lisää kuluja seuralle päivärahojen muodossa. Oto-valmennus ei tietenkään ole SHA:n vika mutta SHA:an käytetyllä rahalla seuran oto-valmentajien tilalla voisi olla ammattivalmentaja. Kumpiko kehittäisi joukkuetta ja seuran ydintoimintaa enemmän?<br>
<br>
SHA:n suurin ongelma on se, että ne jotka toiminnan maksavat saavat siitä kaikkein vähiten.<br>
<br>
<br>
Tämän kirjoituksen jälkeen minun voi olla vielä vaikeampi saada omasta joukkueestani vähintään 15 pelaajaa osallistumaan SHA-toimintaan - nyt seuraavaan tapahtumaan on noin kymmenen tyttöä lupautunut lähtemään. Joku on sitä mieltä että minun pitäisi puhua SHA:sta positiivisemmin jotta lähtijöitä olisi jonoksi asti. SHA:sta ei kuitenkaan käydä missään rehellistä keskustelua josta toiminnan varsinaiset maksajat, eli pelaajien vanhemmat, saisivat tietoa siitä mitä seurantatapahtuman rahalla saadaan. Koitan vain olla rehellinen.</div><div><br></div><div>Tulipahan tämäkin kirjoitettua. <br>
<br>
<br></div>
Juha Korhonenhttp://www.blogger.com/profile/02475200940914044159noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-4202987923725210178.post-91239161438433582642015-09-11T17:41:00.001+03:002015-09-11T18:11:50.769+03:00Nollatoleranssi - osa 1<p dir="ltr">Viimeeksi tämän viikon keskiviikkona jouduin puuttumaan futiskentällä kielenkäyttöön. Olen varmaan leimautunut tässä kaupungissa jo jonkin asteiseksi moraaliseksi kielipoliisiksi.</p>
<p dir="ltr">Jos meillä on joukkueharjoitukset isolla ulokentällä niin että kentän reunalle mahtuu ulkopuolinen porukka pelailemaan tai muuten vain löhöilemään niin annan heidän olla melko rauhassa. Tarkkaa lukua en ole pitänyt mutta jos veikkaan, että kahdella porukalla kolmesta näillä vierailla on alapään sanasto erittäin hyvin hallussa, niin ei kovin vikaan mene. Vähintään tunnetaan se v***u. </p>
<p dir="ltr">Joka ikinen kerta puutun tähän ja vieläpä kohtalaisen kovaäänisesti. Vaihtoehtoja annan tasan yhden: kentällä ei kuulu enää yhtään v-sanaa tai siihen verrattavaa. Puuttumiseni saa reippaan oman ääneni käytön vuoksi aika hyvin huomiota koko kenttäaluella, muutaman ällistyneen ilmeen - mutta myös aina ja joka ikinen kerta tähän mennessä siistiytyneen puheasun ja sitä myöten luvan jatkaa pelailua. Futis on siis mukavampaa kuin v***uilu? </p>
<p dir="ltr">Suurin osa v-sanoista tulee oman epäonnistumisen jälkeen. Toki sekaan mahtuu myös tilanteita joissa pelaaja on pelin aikana kimpaantunut vastustajalle. Laukaus painuu maalin sijaan pusikkoon, harhautus kampittaa itsensä tai taitokisojen pomputtelu menee penkin alle. Ja kyllä, jokainen näistä on elävä esimerkki oikeasta tilanteesta kentällä johon olen puuttunut. Ikä- ja sukupuoli- sekä seurajakauma on laaja. Olen puuttunut niin pallokissoihin kuin kupsilaisiinkin. Aikuisiin ja lapsiin. Ja siltä väliltä.</p>
<p dir="ltr">Aina kun olen tilanteeseen puuttunut niin tähän mennessä se on kuitenkin ollut sellainen tilanne missä olen itse ollut auktoriteetti. Jos kenttä on pallokissojen varaamana, olen pelinohjaajana jossain pelissä tai valvomassa jotain taitokisarastia niin näen olevani myös vastuussa siitä että nollatoleranssia noudatetaan. Kentällä pitää käyttäytyä hyvin! Sivustakatsojana tilanne on toinen ja seuraan sitä yleensä vaivautuneena tuntien myötähäpeää - varsinkin silloin kun tuon tilanteen auktoriteetti on itse se jonka kielenkäyttöön jonkun tulisi puuttua...</p>
<p dir="ltr">Mutta niinhän se vain on, olemmepa sitten vanhempia tai valmentajia niin esimerkin me annamme. Onneksi saamme kuitenkin itse päättää millainen tämä esimerkki on. </p>
Juha Korhonenhttp://www.blogger.com/profile/02475200940914044159noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-4202987923725210178.post-36763675735181882642015-07-08T18:25:00.000+03:002015-07-13T11:43:24.545+03:00Keinolla millä hyvänsä<div dir="ltr">
Toisen kerran peräkkäin ajattelin vähän puuttua toisten tekemiseen. Ei ole hyvä merkki mutta mielestäni tämä tyttöfutiksen ongelma vaatii vähän avautumista. </div>
<div dir="ltr">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjXGo4J1GKRYY0PowJFzqlbIDkL7-Y_FLEPKx_wNdxKvxdrsMaMyd-5tdY3NyV1oJGob3_p5dyW-1Q9dbVApHkwomY7s6-xIsDSn81vNYh7ikzWwa09G4TCCBdAIZzYUVGey1NlOx-Ztzkt/s1600/20150705_182243.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjXGo4J1GKRYY0PowJFzqlbIDkL7-Y_FLEPKx_wNdxKvxdrsMaMyd-5tdY3NyV1oJGob3_p5dyW-1Q9dbVApHkwomY7s6-xIsDSn81vNYh7ikzWwa09G4TCCBdAIZzYUVGey1NlOx-Ztzkt/s320/20150705_182243.jpg" width="320" /></a></div>
<div dir="ltr">
Olimme viime viikonloppuna Vaasassa asti 04-tyttöjen turnauksessa, aina niin aurinkoisessa Wasa Footballcupissa. Kaiken kaikkiaan loistava tapahtuma niin järjestelyjen kuin pelienkin osalta - ainakin meidän tasaisesti jaetulle kolmelle 04-joukkueelle. Okei, tunnustetaan nyt heti että yksi joukkueistamme olisi voitu varmaan periaatteessa diskata, sillä siinä pelasi turnaussääntöjen vastaisesti yksi 04-syntynyt ei-kissa. Tosin tähän oli saatu suullinen lupa turnausjärjestelijältä. </div>
<div dir="ltr">
<br /></div>
<div dir="ltr">
Vaasan turnaus kuului meidän kausisuunnitelmaan "kaikki lähtee ja pelaa ja kaikilla on hauskaa - tehdään jotain kivaakin" -turnauksena. Toki Pohjanmaan joukkueiden taso on selvästi heikompaa vaikkapa verrattuna Helsingin tai Uudenmaan joukkueisiin eikä sitä vasten ajateltuna jonkin meidän joukkueen menestyskään olisi ollut ihme. Hyvä draivi päälle, sillä pääsee pitkälle. </div>
<div dir="ltr">
<br /></div>
<div dir="ltr">
Alkusarja meni kuitenkin vain yhdellä joukkueella kolmesta suunnitelmien mukaan joten kaikki paineet niskassaan valkoisen joukkueen tytöt lähtivät puolivälieriin Oulunsalon Pallon sinistä joukkuetta vastaan. Meidän valmentajat tekivät luonnollisesti taustatyötä ja spekulointia. OsPan toinen joukkue oli hävinnyt alkusarjansa reilusti ja tämä sininen taas pääsi puolivälieriin lohkojen parhaana kakkosena laskematta maaliakaan. Herättää aina epäilyksen kilpa- ja haastejoukkueista. Sen lisäksi sinisen joukkuelistalta löytyi yksi 2003-syntynyt, eli yli-ikäinen... Tytön nimi löytyi myös OsPan 03-joukkueen sivuilta, eli ei mikään uusi pelaaja?</div>
<div dir="ltr">
<br /></div>
<div dir="ltr">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiz0X_vEvIVIJOg1zd_t-r5fiUrXSj3uxg_Z6dIMAUHgz-S6sdC06ZJlPooqRR4N91Khi8FUpv4QWaGu5Vr5SkomdASXWsdfE49zAZmNfN5RInr2K1_AxsT2vGQa8-AIz-4zm48_VY18dh4/s1600/20150704_125716.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiz0X_vEvIVIJOg1zd_t-r5fiUrXSj3uxg_Z6dIMAUHgz-S6sdC06ZJlPooqRR4N91Khi8FUpv4QWaGu5Vr5SkomdASXWsdfE49zAZmNfN5RInr2K1_AxsT2vGQa8-AIz-4zm48_VY18dh4/s320/20150704_125716.jpg" width="320" /></a>Ei anneta spekulaation häiritä, pelaahan osa meidänkin joukkueen tytöistä 03-piirisarjaa ihan hyvällä menestyksellä. Kentän reunalla pelin alkaessa tämän yli-ikäisen pelinumeroa ei kuitenkaan näy kenenkään selässä. Mokella tosin ei ole numeroa ollenkaan ja nimikin täsmää. Katseltiin sitten huuli pyöreänä parasta näkemäämme 2003-syntynyttä maalivahtia joka poimi pelissä marjoja ja avasi pelin lähes aina pitkällä melkein meidän maalille asti. 0-0 ja hävittyjen rankkien jälkeen OsPan valmentaja sitten tunnusti että joo oli heillä mokkena yli-ikäinen pelaaja, <strike>mutta piirin luvalla, tietysti</strike>. Ihmeellistä vaan kun Pohjois-Suomen piirin www-sivuilla ei tätä lupaa näy vaikka listaus on piirijohtajan mukaan ajan tasalla... <strike>Ehkä se oli sitten sitä muunneltua totuutta</strike>. Lopulta OsPa sininen voitti turnauksen päästämättä maaliakaan ollen siis varmaan yksiselitteisesti paras 04-joukkue?</div>
<div dir="ltr">
<br /></div>
<div dir="ltr">
Wasa Cupin sivuilla jokainen joukkue kävi ennen turnausta syöttämässä turnausjärjestelmään pelaajaluettelon. Yksi pelaajan vapaaehtoinen tieto oli syntymäaika. Osa joukkueista syötti sinne syntymäpäivän, osa syntymävuoden ja jotkin eivät syöttäneet mitään. Kolmella joukkueella joilta löytyi tästä listasta syntymävuosi oli mukana 2003-syntyneitä: jo mainitun voittajan OsPa sinisen lisäksi FC Sportilla ja Solf IK:lla. Näiden sijoitukset olivat hopeaa ja pronssia... </div>
<div dir="ltr">
<br /></div>
<div dir="ltr">
Vastaavia tunteita herättänyt turnaus oli Iisalmen Klubi-36:n viime vuoden Girls' Cup 2014. KPV tuli sinne 2004 sarjaan omalla 03-04-joukkueen kilparyhmällä tasonmittaukseen. Kun kokkolan tytöt paistattelivat voittajina onnellisten vanhempien salmavalojen loisteessa minulle tuli mieleen lähinnä sana myötähäpeä. Jälkeen päin olen miettinyt kenen tasoa nuo pelit sitten mittasivat eikä vastaus mielestäni ole ainakaan KPV.</div>
<div dir="ltr">
<br /></div>
<div dir="ltr">
Meillä päin joukkueet tekevät toisin. Jos mukana on 03-syntyneitä, niin silloin mennään 03-sarjaan eikä 04. Tai jos mukana on pari 04-syntynyttä niin silloin pelataan heidän mukaan eikä 05-sarjassa. ToU ja SiPS tästä hyvinä esimerkkeinä niin piirisarjoissa kuin turnauksissakin. Toki menestys on vaatimatonta mutta rehellistä - ja enpä ole pitkään aikaan toisten menestyksestä ollutkaan niin iloinen kuin SiPSin 05-joukkueen pronssimitalista Vaasasta oman ikäisten ja nuorempien voimalla! Samoin Pallokissojen 98-joukkue on aikoinaan voittanut Wasa Cupin vaikka heillä olikin mukana ALAIKÄINEN mokke.</div>
<div dir="ltr">
<br /></div>
<div dir="ltr">
Minulla ei ole oikeasti mitään yli-ikäisyyslupia vastaan silloin kun niitä anotaan ja annetaan oikein perustein. Käytännössä suurin osa näistä pitäisi olla ns. juuri lajin pariin tulleiden lupia ja sairauteen tai kehitykseen tai muuhun vastaavaan liittyviä erityislupia. Piirien luvat ovat yli-ikäisyyssäännösten mukaan voimassa koko maassa. Silti esimerkiksi Vaasan tai Keski-Pohjanmaan piirit eivät julkaise sivuistoillaan yli-ikäisyyslupia - miten turnausjärjestelijät voivat edes tarkistaa näitä? Toki turnaussäännöissä voi olla myös mahdollisuus turnausjärjestäjän myöntämiin yli-ikäisyyslupiin. Esimerkiksi Jyväskylän Hippo-turnauksessa tämä lupa pitää pyytää kaikilta sarjan joukkueilta jolloin tilanne on reilu ja kaikille avoin.</div>
<div dir="ltr">
<br /></div>
<div dir="ltr">
OsPan tai KPV:n touhulle ei sitten minulta ymmärrystä riitäkään eivätkä he sitä varmaan kaipaakaan. Elämme selvästi ihan erilaisessa maailmassa mm. reilun pelin ja voittamisen tärkeyden suhteen - tai ainakin millä keinoilla voittamista voi tavoitella. Saattaakin olla, että valmennamme tyttöjä ihan eri ajatuksella. En tunne heidän tyttöjään enkä osaa sanoa miten 03-syntynyt tyttö nauttii ja iloitsee 04-sarjan kultamitalista? Voihan se olla tosi hienoakin.</div>
<div dir="ltr">
<br /></div>
<div dir="ltr">
Miksi minä valitan tällaisesta pikkuasiasta? Siksi kun minua harmittaa että reilulla pelillä ei taida pärjätä. Minua harmittaa se, että valehdellaan päin naamaa <strike>olemattomista luvista</strike>. Minulle henkilökohtaisesti kyllä riittäisi se, että peli on hyvää, siinä tehdään niitä asioita joita on harjoiteltu, pyritään syöttelemään alhaalta lähtien, pelin avaus, levitys, murtautuminen - eikä pitkää palloa mokelta mokelle. Se riittäisi minulle mutta tytöt ansaitsisivat hyvästä ja reilusta pelistä myös palkinnon. Samoin tämän ikäisillä on jo hyviä kilpakutsuturnauksia joihin päästäkseen pitäisi olla jotain muuta turnausmenestystä. Pitäisi kai joskus voittaa.</div>
<div dir="ltr">
<br /></div>
<div dir="ltr">
Onneksi minulla on hyvät suhteet meidän 03-joukkueeseen - tosin sen parhaat pelaajat käyvät 02-joukkueen mukana...<br />
<br />
<br />
<br />
-- <b>PÄIVITYS</b> 13. heinäkuuta 2015, yliviivattu tulkinnan varaiset sanat.<br />
<br />
Sain sähköpostiini vastineen OsPan valmentajalta - olenkin erittäin iloinen että blogiani luetaan jossain.<br />
<br />
Vastineen perusteella haluan täsmentää, että OsPalla oli 2003-ikäiselle pelaajalleen turnausjärjestäjän lupa. Lupa oli saatu sillä perusteella, että muutama 2004-2005 -tyttö oli estynyt tulemaan mukaan ja yli-ikäisyydellä turvattiin joukkueiden osallistuminen turnaukseen. Käsitys siitä mitä piirin yli-ikäisyysluvasta on sanottu ja kuultu on vähän ristiriitainen, mutta OsPan valmentajan tarkoitus on ollut sanoa että yli-ikäisiä saa olla piirin tai turnausjärjestäjän luvalla. Kyseessä siis ei ole ollut muunneltua totuutta eikä missään nimessä valehtelua vaan murre-erosta johtunut väärinkäsitys.<br />
<br />
OsPa ei myöskään ole millään tapaa piilotellut yli-ikäistä pelaajaansa, kuten tekstissänikin mainitsen, sen pystyi kuka vaan tarkistamaan heidän pelaajaluettelostaan - niin mekin teimme. Toki OsPalla kuten muutamalla muullakin joukkueella oli mukana myös 2005-syntyeitä pelaajia. Mm. hopeaa saaneella FC Sportilla ja pronssia saanella Solf IK:lla.<br />
<br />
Kiitokset OsPalle korjauksista - mielipiteeni jätän kuitenkin paikoilleen!<br />
<br /></div>
<div dir="ltr">
<br /></div>
Juha Korhonenhttp://www.blogger.com/profile/02475200940914044159noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-4202987923725210178.post-2091676860715492102015-06-14T22:26:00.000+03:002015-06-14T22:26:25.063+03:00Voi meitä valmentajiaTämän Puijonlaakson suosituimman jalkapalloblogin oli tarkoitus kertoa meidän perheestä ja sen toiminnasta jalkapallon parissa. Ajattelin jättää mehukkaimmat jutut sitten omaan elämänkertaani ja netota hyvät rahat. Mehukkaimmat jutut ovat tietysti toisista valmentajista ja tapahtumista kentän reunalta. Nyt en kuitenkaan malta olla avautumatta, niin härskiä on meno ollut tässä viikon sisällä kahdessa eri tapahtumassa. Jotain pitää tapahtua.<br />
<br />
Moni urheilua seuraava muistaa kohut jääkiekon ympäriltä - jääkiekkokin on urheilua - joissa ottelussa on ollut jokin törkytaklaus ja sen jälkeen aletaan spekuloimaan sillä antoiko joku, yleensä valmentaja, "komennon". Telkkarista on nähty mm. kurkunleikkauseleitä ja vastaavia.<br />
<br />
Nyt sitten loppui naureskelu lätkämaailman touhuille.<br />
<br />
Viikko sitten eräs tyttöjen D13-ottelu äityi kieltämttä rumaksi. Tilanteissa ajeltiin vähän myöhässä ja välillä oikein reilusti myöhässä. Tuomarin olisi pitänyt puuttua niihin ajoissa. "Ruma" ei kuitenkaan ole lähelläkään sitä mitä tämän Pohjois-Suomen piirin erään seuran valmentaja teki: "Nyt tytöt aletaan mekin suojaamaan ja käyttämään käsiä. Näin, tällä tavalla, tähdätkää vaan naamaan." Samalla hän näytti useaan kertaan esimerkkiä siitä miten kyynärpäällä lyödään toista naamaan. Toivottavasti penkillä istuneet puolenkymmentä tyttöä tunsivat edes myötähäpeää oman valmentajan käytöstä kohtaan. Minä tunsin raivoa.<br />
<br />
Eilen D12-piirisarjan ottelussa teimme maalin. Vastustajan valmentajan mukaan pallo oli maalivahdin käsissä samalla kun hyökkääjämme potkaisi palloa. Minä ja tuomari olimme hänen kanssaan eri mieltä (oikeassa?), eli maali hyväksyttiin. Tästä suivaantuneena vastustajan valmentaja alkoi kovaan ääneen huutamaan "Potkitaan mekin niitä käsille kun se on kerran sallittua!" Hän jopa väitti, että minä olen opettanut omia pelaajiani niin tekemään. Aika härskiä. Käsi ylös jos näin on käynyt. Pyydän anteeksi ja lopetan heti nämä hommat.<br />
<br />
Loppukättelyssä annoin tälle valmentajalle vielä vinkin siitä mitä olen yrittänyt tytöille opettaa. Pallo ei ollut käytännössä kertaakaan meidän kenttäpuoliskolla vastustajan hallussa. Ei tainut hoksata.<br />
<br />
Kun puhutaan tyttöjen, korkeintaan teinien, jalkapallopelistä, niin aika paljon näyttää olevan siinäkin panoksena. Ei kai mikään muuten tällaista selitä? Kyllä tällä intohimolla pitää tulla tulostakin.<br />
<br />
No, jos jommassa kummassa pelissä olisi käynyt sitten niin että joukkue olisikin vahingossa tai tarkoituksella vahingoittanut toista, niin minä olisin kehoittanut menemään tekemään rikosilmoituksen. Toki tilanteen tasalla oleva tuomari olisi myös voinut hoitaa homman poistamalla uhkailijat kenttäalueelta ja tekemällä raportin piiriin...<br />
<br />
Käytöksellä on sen törkeyden lisäksi ikävä kääntöpuoli. Jutut leviää, persoonat pistetään mieleen - ja yllättäen näitä joukkueita ei sitten kukaan enää halua nähdäkään missään. Ei omissa turnauksissa eikä harjoituspeleissä.<br />
<br />
Kenen etu?<br />
<br />
#vihainen<br />
<br />Juha Korhonenhttp://www.blogger.com/profile/02475200940914044159noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4202987923725210178.post-29042007781730169862015-05-25T10:21:00.001+03:002015-05-25T10:21:37.127+03:00HarhapoluillaHartiat jumissa, lonkat kipeinä, polvet huutavat hoosiannaa ja sydämen kohdalla punoittaa reikäpallon kokoinen mustelma.<br />
<br />
Tämän blogin piti keskittyä jalkapalloon ja sen ympärillä pyöriviin tapahtumiin. Pahimmat puristit voivat kääntää jo nyt sivua ja jäädä odottamaan seuraavaa tekstiä - muut saattavat löytää jotain yhtymäkohtia potkupalloon tämänkin tekstin seasta. Ja jos ei muuta, niin yhtälailla säbässä on siirrytty kymmenen viime vuoden aikana käytännössä muovimatolle kuten futiksessakin, pakon sanelemana valitettavasti...<br />
<br />
20 vuotta sitten meidän kylän pojat olivat jo siirtyneet yläasteelta isoon maailmaan. Joku jäi Siilinjärvelle lukioon ja osa taas meni suoraan Kuopioon ammattikouluun tai muuhun opistoon. Isolle kylälle oli joltain vielä isommalta kylältä tullut uusi laji, salibandy, säbä. Salibandyä pelattiin tuolloin jo melko ahkerasti tekun ja yliopiston liikuntasaleissa. Jostain syystä tämä sählyä hieman vauhdikkaampi peli sitten tarttui meihinkin.<br />
<br />
Ison kylän porukat eivät olleet tietenkään meille tarpeeksi hyviä - eikä niiden valmentajat varmastikaan antaisi meille meidän ansaitsemaamme peliaikaa. Piti siis perustaa oma jengi.<br />
<br />
Asiaa ei jääty pitkään miettimään ja jahkailemaan vaan puuhamiehet Ari, Sami ja Henkka hoitelivat kyselyt PRH:n ja Salibandyliiton suuntaan. Sitten tuli nimenkirjoituksen aika ja paperit vaan vetämään. Ari ja Sami kyselivät velipojat avuksi jotta nimiä saataisiin tarpeeksi. Henkan nimeä ei tosin siinä rytinässä saatu - olisiko ollut oppimassa maanpuolustuksellisia asioita (joko oppi ei mennyt perille tai niistä ei ollut apua säbä-puolustukseen) - joten sitten otettiin Henkan veli Eerik. Näin syntyi Rökäletappio ry. Nimenä Rökäletappio (tai Rökis, RT - rakkaan lapsen nimet) oli toki näkynyt jo aiemmin joissain sählyturnauksissa tms.<br />
<br />
Rökäletappio vietti viime lauantaina 20-vuotisjuhlansa. Päivä alkoi loistavasti järjestetyllä turnauksella johon ehdin juuri ja juuri tyttöfutiksen parista (harmillinen tappio...). Me legendat voitimme luonnollisesti koko turnauksen lähinnä muutaman game-saverin ansiosta. Vesku tosin laittoi sitten ratkaisupallon tyhjiin eikä illan aikana selvinnyt oliko Keken passi maalia hienompi. Turnauksen voittajakin sai jotain, mutta mitä, sen tietää vain järjestäjät ja joukkueen kapteenina toiminut Vesku joka palkinnon kävi pokkaamassa.<br />
<br />
Iltatapahtuma oli lämminhenkinen takaterassia lukuunottamatta. Onneksi Vesku oli kuitenkin huolehtinut etupation tuulensuojauksesta ja kaasulämmittimistä. Tosin joku mainitsi että myös sauna alkoi hyytymään ja pesuvesi oli viimeisille jo vilpoisaa. Ehkä olisi pitänyt itsekin käydä suihkussa viimeisten joukossa - istuvathan änäritähdetkin pelin jälkeen jäävedessä jotta paikkoja ei kolottaisi seuraavana päivänä...<br />
<br />
Minulla ei ole mitään käsitystä siitä kuinka monta rökisläistä on olemassa tai aikojen aikana on ollut, mutta nyt niitä on jo toisessa polvessa! Tälläkin hetkellä Rökäletappiolla on nähtävästi kaksi miesten joukkuetta, yksi c-junnujoukkue, säbäkerho ja pari Aikuisten Miesten joukkuetta. Helkkari sentään, jotain tärkeää sitä on tullut nähtävästi tehtyä tuonkin lajin parissa... Vaikka olenkin jonkin sortin takinkääntäjä ja nykyään vannoutunut jalkapalloperheellinen, niin silti ylpeänä kannan tuota säbäpallon mustelmaa sydämen päällä niin kauan kuin vain punottaa!<br />
<br />
Niin ja nuo iltajuhlat - kuuluin varmaan siihen yhteen prosenttiin joka lähti tapahtumasta autolla itse ajaen pois jotta seuraavana aamuna pääsi lähtemään Iisalmeen tyttöjen piirisarjaan... :)<br />
<br />
<br />Juha Korhonenhttp://www.blogger.com/profile/02475200940914044159noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4202987923725210178.post-41322457775350972982015-04-08T21:51:00.001+03:002015-04-08T23:33:03.997+03:00Paperilla hyvä joukkue<p dir="ltr">Usein kuulee sanottavan että nyt on hyvä joukkue kasassa, ainakin paperilla. Silloin joukkue on vähintään puolillaan nimekkäitä pelaajia ja loputkin ainakin lupaavia nuoria tähtiä. Pikaisesti katsottuna kyseessä on joukke millä voitetaan joka ottelu.</p>
<p dir="ltr">Tämän vastapainoksi joku voi vastata kokemuksen tuomalla syvällä rintaäänellä kysyen onko joukkue muka yhtä hyvä kuin sen yksilöiden yhteenlaskettu summa? </p>
<p dir="ltr">No kaikki me tiedetään, että tähtien varaan rakennettu joukkue on aika räjähdysherkkä. Egot eivät mahdu samaan pukukoppiin pelaajien kanssa jolloin kentällä tähtien ykköspäämäärä onkin loistaa pelikaveria kirkkaammin. Tällainen peli ei vie joukkuetta eteenpäin - päinvastoin. Toisaalta silloin kun peli kulkee ja kaikki pääsevät nauttimaan tasapuolisesti onnistumisista, kaikilla on yhteinen hyvä tavoite, niin tähtien peli on jumalaista katsottavaa. </p>
<p dir="ltr">Pallokissat rakensi äskettäin hyvän joukkueen paperilla. Oli edellinenkin joukkue mielestäni tähtiainesta mutta silti lopputulos ei vaan tyydytä minua niin paljon kuin voisi. Niin - kyse ei siis ole siitä meidän pronssijoukkueesta vaan johtokunnasta. </p>
<p dir="ltr">Ei ole tarkoitus ruotia edellisen johtokunnan hyviä tai huonoja päätöksiä yhtään. Itse olen istunut kokouksissa niitä tekemässä ja jonkin verran niihin myös yrittänyt vaikuttaa. Aina päätös ei ole minua tietenkään miellyttänyt mutta olen tyytynyt viimeistään demokraattiseen päätökseen. </p>
<p dir="ltr">Pallokissojen johtokuntaan valitaan jäsen aina kahden vuoden määräajaksi kerrallaan. Jäseniä on otettu joka vuosi uusia, joten vaihtovuoroisiakin on joka vuosi. Tällä kertaa tuli minun kaksivuotinen täyteen ja olin erovuorossa. Käytännössähän johtokuntaan ei ole tungosta joten kaikki erovuoroiset saavat niin halutessaan jatkaa uuden kaksivuotisen kauden. </p>
<p dir="ltr">Minä mietin tuota jatkoa aika pitkään ja päätöksen tein vasta pari päivää ennen kokousta. Mietin pitkään omaa rooliani johtokunnassa, miksi olen siellä ja ketä varten? Kun homma ei ole edes kovin haluttu, niin olenko aivan pöhkö kun käytän aikaani tuollaiseen?</p>
<p dir="ltr">Kävin läpi asioita joita johtokunnassa oli minun aikani käsitelty ja päätetty sekä mitkä faktat päätöksien takana oli - vai tehtiinkö päätöksiä sittenkin tunteella? Oliko päätökset sellaisia jotka veivät eteenpäin seuran toimintaa - vai yksittäisen joukkueen? Hyötyikö päätöksistä pelaajat, toimihenkilöt, valmentajat, palkalliset, perheet vai johtokunta - vai olivatko kaikki sittenkin vain maksumiehiä? Oltiinko oikeudenmukaisia? Tuliko takapakkia? Onko verottaja tyytyväinen? Mistä rahat? </p>
<p dir="ltr">Kaikkien ei tietenkään tarvitse olla kaikista asioista samaa mieltä. Parhaat päätökset saadaan aikaan pienen väittelyn ja aivoriihen jälkeen. Kunnon väittelyyn tarvitaan kuitenkin hyvä alkuvalmistelu ja asioihin etukäteen perehtyminen. Toinen hyvä tapa saada omat ajatukset läpi on antaa välillä periksi niissä asioissa jotka eivät ole itselle ihan yhtä tärkeitä. Yleensähän ihmiset ottavatkin hyvin selkoa juuri niistä asioista jotka itseä eniten kiinnostaa - joko ajaakseen asiaa eteenpäin tai kaataakseen sen. Samoin epämukavia päätöksiä voi ihan hyvin tehdä niistä asioista jotka ei niin paljoa kiinnosta. Tasapainottelua tasapuolisesti. </p>
<p dir="ltr">Itse jäin ajatuksissani solmuun kun koitin keksiä ketä minä olen johtokunnassa edustanut ja millä hinnalla olen heidän parastaan siellä ajanut. Mitä olen tehnyt 04-joukkueen hyväksi? Ovatko valmentajat tulleet kuulluksi? Olenko muistanut ajatella maksavia vanhempia? Toimiiko Mimmiliiga paremmin kuin ennen? Ja pitikö minun tehdä jotain konkreettistakin vai riittikö pelkästään kokouksissa oleminen?</p>
<p dir="ltr">Mietin pitkään ovatko nämä sellaisia asioita joista kannattaa toisten kanssa tarvittaessa vaikka vähän väitellä, kinastella, tapella. Asiathan tässä tappelee, ei ihmiset. Mutta miten pitkään tämä pysyy asioiden välisenä? Olisiko helpompi jättää tappelu toisten harmiksi? </p>
<p dir="ltr">Kyllä olisi. </p>
<p dir="ltr">Nyt meillä on johtokunnassa kaksitoista jäsentä plus puheenjohtaja. Kaksitoista jäsentä edustaa kaikkia Pallokissojen ikäkausijoukkueita, eli vain harrastepolku on ilman omaa edustajaa. Paperilla meillä on kova joukkue - ehkä paras koskaan?</p>
<p dir="ltr">Ketä ja mitä me kaksitoista edustamme? Kahtatoista joukkuetta - vai Pallokissoja? Valmentajia, pelaajia, jojoja, rahureita vai vanhempia? Vai Pallokissoja?</p>
<p dir="ltr">Siinäpä meille kaikille mietittävää pukukoppiin ennen kentälle menoa.<br>
</p>
Juha Korhonenhttp://www.blogger.com/profile/02475200940914044159noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4202987923725210178.post-18533546955317383612015-02-21T23:08:00.001+02:002015-02-22T08:42:21.318+02:00Pitkä kausi paketissa - osa 4Niin, Tapsa päätti pitää välivuoden Barcasta kauden 2003 jälkeen ja koko joukkueen taru tuntui olevan lopussa. Missä pelata seuraavalla kaudella?<br />
<br />
Jossain vaiheessa sain soiton Niskasen Pekalta - hän oli pistänyt pystyyn uuden seuran ja joukkueen ja Tapsa oli kai käskenyt ottaa sinne parhaat pelaajat mukaan. Jostain syystä sitten minullekin soitettiin ja toki olin siitä tietysti tosi otettu. Barcasta tuli sitten ainakin Korde ja Erkka - parhaimmisto olikin aika huippua! Uusi seura piti kotipaikkanaan Siilinjärveä ja oli nimeltään Harjamäen Teräs, HarTe. No ei nimi seuraa pahentanut.<br />
<br />
Ennen HarTea vielä yksi juttu joka ehkä jäi viime osasta uupumaan. Tämän jutun ajoittaminen on kuitenkin äärettömän hankalaa, mutta luultavasti vuosi oli joko 2003 tai 2004. Hankalaksi sen tekee myös se, että muistikuvissani pelasin tällöin SiPSin kakkosjoukkueessa "höntsävitosta". Nyt kun tätä historiikkia on kirjoittanut, niin olen vain entistä epävarmempi siitä milloin tämä oli ja mikä paita minulla oli päälläni... Mutta se juttu on tärkein - ja jos joku muistaa nuo yllä olevat detailjit kuntoon, niin korjatkaa!<br />
<br />
Niin, kerran vastassa oli Litmasen soralla jopa tulevia Veikkausliigatähtiä ottelussa SC KuFu:n B-junnuja vastaan (Wikipedian mukaan Atik valmensi sitä kauden 2002 jälkeen). Ottelu oli kaikin puolin "äänekäs" ja ehkä ei muutenkaan ihan sopiva lapsille. Kun Atik sitten vaihtoi Pelen pois kentältä sanoilla "mene vaihtoon vähäksi aikaa rauhoittumaan" heitin sukujuuria tuntematta "meillä tuollaiset laitetaan kotiin asti kasvamaan".<br />
<br />
Kyseisen joukkueen B-junnujen toiminnasta käytiin myös keskustelua foorumeilla, mikä oli aika uutta tuohon aikaan. Muistelen, että foorumi oli Itä-Suomen piirin ylläpitämä ja siihen pystyi kirjoittamaan rekisteröitymättä. En tiedä löytäisikö joku näitä vanhoja jo julkisesta verkosta hävitettyjä juttuja mistään - kansallisaarteita, mielestäni. Joka tapauksessa peliä puitiin myös foorumilla enkä siihenkään tai kirjoituksiini kiinnittänyt juuri huomiota. Vasta parin vuoden osasin hävetä kun luin IltaSanomista legendan pojan päässeen KuPSin rinkiin.<br />
<br />
Ja sitten HarTeen.<br />
<div>
<br /></div>
HarTen alkuajoista ei kyllä ole kovin paljoa muistikuvia. Pelattiin varmaan niin kuin ennenkin vaikka Pekka yritti saada meistä enemmänkin irti. Taisi ottaa jalkapallon jo silloin välillä ihan tosissaan. Joukkue koostui meistä oikeista pelimiehistä ja sitten Pekka haali myös kaikki Itä-Suomen tuomarit joukkueeseen. Menestyksen piti tällä tavalla olla taattua varsinkin kun Mikko "Udi" Uotinen osallistui valmennusrinkiinkin. Joukkueessa oli kuitenkin aika erilaisia tavoitteita. Itse olin jo muutaman vuoden tyytynyt siihen, että harjoittelen kun jaksan (korkeintaan kerran viikossa - tai kuukaudessa - tai kaudessa) mutta peleihin koitan aina päästä. Jotkin harjoittelivat kovasti mutta eivät päässeet peleihin. Valmennus oli kuitenkin mukana täysillä eikä se ollut kaikkien mieleen. Oma tapani oli jo tuolloin: tosissaan mutta ei vakavasti,<br />
<br />
HarTella oli jo alusta asti omat www-sivutkin. Ensimmäiset taisivat hävitä Venäjälle kun joku unohti maksaa domain-rekisteröinnin jatkon ajallaan. Olisi kai se osoite saatu takaisinkin muutamalla tonnilla, mutta tähän ei suostuttu. Uusi osoite hankittiin ja nykyisillä <a href="http://www.harte.mobi/" target="_blank">sivuilla</a> on otteluraportteja sekä kuvia vuosien takaa. Nähtävästi parhaista muistoista ei ole raportteja kirjoitettu, joten pitää muistella niitä vähän.<br />
<br />
Erotuomareiden tuleminen joukkueeseen oli silmiä avaava tilanne. Miten ihmiset, lähinnä Udi, jotka pilli taskussa ovatkin ihan erilaisia kuin pelipaita päällä - tai siviilissä? Tai miten erotuomarina toimiva voi kentällä pelatessaan huutaa niin paljon tuomarille..? Ensimuistokin Udista oli kun hän vihelteli miten sattuu vielä pelatessani Barcassa; "nyt oli viimeinen hyppy tai annan varoituksen", kun olin kaatunut tilanteessa oikeasti aika helposti - mutta pelasin ensimmäistä peliä nilkan nivelsiteiden revähtämisen jälkeen vahvasti teipattuna ja vastustaja kopsautti kipeään paikkaan. Udin kunniaksi pitää kuitenkin sanoa, että aika hyviä raportteja hän peleistä kirjoitteli!<br />
<br />
Siilinjärvelle saatiin myös paikallispelejä kun Real Siilinjärvi perustettiin. Taisipa Myöhäsen Panukin jonkin pelin siinä pelata. Vitosessakin paikallispelissä on aina hyvä tunnelma ja kentällä pelataan aina vähän kovemmin! Viimeisinä vuosina HarTen maalilla kävi Myöhänen jr. Tuolloin alkoi jo tuntumaan vähän vanhalta...<br />
<br />
Kausi 2009 jää muistoihin oman urani huippuna - ensimmäisen ja viimeisen kerran voitin oman joukkueen maalikuninkuuden tehden kuusi maalia. Se on alasarjoja lähes kaksi vuosikymmentä pelanneelle kova juttu. Kuusi maalia vitosessa ja seuraavat jäivät neljään... Ei taisteltu noususta, mutta ei myöskään tippumisesta.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-NSmZj5DXcKI/VOjx8im6PkI/AAAAAAAAe1w/k-vBb45O_AE/s1600/IMG_8308.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" src="http://3.bp.blogspot.com/-NSmZj5DXcKI/VOjx8im6PkI/AAAAAAAAe1w/k-vBb45O_AE/s1600/IMG_8308.JPG" height="214" width="320" /></a></div>
HarTen historiassa pidän varmasti lisäksi yhtä kärkipaikkaa, vaikka mitään virallista tilastoa HarTella ei olekaan. Pelinumeron 15 fanipaitoja on myyty enemmän kuin muita yhteensä. Ja se on paljon se. Oma aito game-worn -pelipaita sen sijaan lähti Udin mukana Englantiin asti eikä sitä ole sen jälkeen näkynyt. Mihin lie vaihtoi, mutta minä en siitä kostunut mitään. Luultavasti teki aika hyvät kaupat...<br />
<br />
Talvipiirisarja päättyi kaudella 2010 meidän osaltamme finaaliin asti. Vastaan saapui nelosdivarin MPR jonka peräsimeen Udikin oli jo siirtynyt. Finaali oli ensimmäinen ottelu jossa pelasin ja jonka joku kuvasi ja minkä näin. Tai siis MPR kuvasi ja videon saaminen Udin kautta kesti varmaan vuoden verran. Ja sittenkin sain vain ensimmäisen puoliajan. Mielelläni olisin nähnyt toisenkin... Pitäisiköhän minun tehdä siitä nyt samanlainen kysely itselleni kuin mitä laitan Pallokissojen 04 -tytöt tekemään omista peleistään?<br />
<br />
Pientä kipinää itse sain peleihin kun hankin vuonna 2012 nyt jo valitettavasti kaatuneesta Sportiasta nappikset joiden sisään sai älysirun - siis micoach-askelmittarin - jolla omasta pelistä sai tilastoa. Vihdoinkin näki tuliko kentällä vaan seisottua vai liikuinko yhtään. Parhaimmillani matkaa tuli vajaat <a href="https://micoach.adidas.com/us//ui/Games/GameDetails.aspx?paramWorkoutId=13054963" target="_blank">8,5km</a>, vai pitäisikö sanoa pahimmillaan kun kerran puolustuksessa pelasin... Yhtään verrokkitulosta muihin meidän pelaajiin tai muihin vitos-nelosdivaripelaajiin minulla ei ole, joten nuo mittaukset jäivät vain omaksi ilokseni.<br />
<br />
Viimeisimmät vuodet menivätkin jo aika selvästi harrasteluna. Muutama pelaaja harjoitteli (=pelaili) ympäri vuoden kuopiolaisen Star Team -joukkueen kanssa. Muut olivat sählyn pelaajia joille jalkapallo oli vain kesäharrastus. Myös SiPSin kanssa tehtiin jotain farmisopimuksia jotta saatiin pelaajia kasaan. Minulle se oli lopulta vain neljä-viisi peliä kaudessa. Pahinta oli tunnustaa itselle, että ei edes kauheasti harmittanut jos peli jäikin väliin.<br />
<br />
Suomalaisessa jalkapallokulttuurissa on hienoa, että oikeatkin pelimiehet jäähdyttelevät jossain. Kuopion keltamustissa näytti olevan pelaajapolkuna Veikkausliigasta vitosdivariin, HarTelle kun vastaan saattoi tulla Iljaa yms. Hienoja hetkiä myös näin uran loppupuolella - eikä siinä vitosessa ja veikkauksessa nyt niiiin iso ero ole kuin luulisi, eihän?<br />
<div>
<br /></div>
Vuosien aikana HarTessa on pelannut pitkä liuta eri tasoisia pelaajia. Kaikkien kanssa tulin mielestäni vähintään jotenkin toimeen ja joidenkin kanssa ollaan edelleen vähintään viikottain jossain tekemisissä. Pekan kanssa on pitkä ja vaihderikashistoria myös jalkapallon ulkopuolella ja historiaa kirjoitetaan jalkapallon parissa varmasti vielä vuosia. Tero Karjalainen on edelleen vahvasti mukana Pallokissoissa. Tero Saksmanin jälkikasvu aloitti pelaamaan valmentamassani Pallokissat 04 -joukkueessa. Rauno Puputti vetää poikia KuPSin puolella. Petteri Korhostakin näki pitkän aikaa Pallokissojen "vanhempana". Varkon Jannelle peukku KuPS:n puolelle ;) On varmaa, että joistakin meidän HarTelaisten tenavistakin tulee jalkapalloilijoita!<br />
<br />
Kaikkia HarTelaisia tässä on turha kiitellä. Yllä- ja aiemminmainittujen lisäksi Rinnan Pete, Tujamolan Mikko, Kirjavaisen Ville, Muje Voutilainen, Pitkäsen Jukka, Metu Miettinen, Pena Römpötti, Lyytisen Timppa, Seppälän Jan, Dana, Leksa, Aki, Toni, O-V Halonen, Henkka I, Joonas ja Samuli. Kiitokset teille ja muillekin.<br />
<br />
En olisi Pekan soitettua 2004 uskonut, että HarTessa tulisi menemään kokonainen vuosikymmen - muistettiinkohan me pitää viime vuonna edes vuosijuhlaa? Itse olen ollut HarTelainen sen alusta asti. Onko muita? Muistiko Erkka ostaa lisenssin ja maksaa kausimaksun joka vuosi? En tiedä onko tuleva kausi vain välivuosi, mutta pelamaan en ehdi.<br />
<br />
Sen sijaan ilmoittauduin kevään erotuomarikurssille. Repikää siitä pelihousunne.<br />
<br />
Tästä se lähti. Jos kuvassa on lisäkseni muita tähtiä, niin paljastakaa.<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiyDGSXYZvs4AASd4Q8edsNLEdDWw9ne9Nai3RIOJNGfDA6GugYhfj-W8WDuJFguZEz1WnqBQDfTR6t_U7LRW3X28C9MO7QZVjY7AaSEt2FI56Nbg-wYYVEjUk_xP2VUXKEJb56vGg9vIAA/s1600/Jalkapallojoukkue.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiyDGSXYZvs4AASd4Q8edsNLEdDWw9ne9Nai3RIOJNGfDA6GugYhfj-W8WDuJFguZEz1WnqBQDfTR6t_U7LRW3X28C9MO7QZVjY7AaSEt2FI56Nbg-wYYVEjUk_xP2VUXKEJb56vGg9vIAA/s1600/Jalkapallojoukkue.jpg" height="295" width="400" /></a></div>
<br />
<div>
<br /></div>
Juha Korhonenhttp://www.blogger.com/profile/02475200940914044159noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4202987923725210178.post-6779988925591946202014-10-15T20:52:00.001+03:002014-10-15T20:52:35.155+03:00Pitkä kausi paketissa - osa 3<br />
"Joo ottakaa vaan, ei tarvita niin flegmaattista kaveria."<br />
<br />
Kauppisen Tapsan mukaan näillä Kestin sanoilla SiPS vahvisti minun siirron AC Barcaan keväällä 2000. En siis jaksanut reissata Siilinjärvelle pelaamaan nelosta. Tai kyllä pelit olisivat tietysti kiinnostaneet, mutta harjoittelu ei ja se näkyi peliajassa. Kesti tosin ei ollut minua ikinä valmentanut, mutta helpostihan minusta flegmaattisen kuvan on saanut jos ei ole harjoituksissakaan näkynyt.<br />
<br />
Vielä vuosi sitten olin kuitenkin ajatellut lähteä tosissani pelaamaan Kuopiossa joko kakkosta tai kolmosta, mutta kuten edellisestä osasta saitte lukea, niin ne tyrehtyivät erinäisistä syistä. Omasta mielestä nyt oli aika etsiä jokin sopiva nelosen tai viitosen höntsäporukka ja katsella vaikka sitten seuraavalla kaudella uudestaan hommaa vähän vakavammin.<br />
<br />
MPR, FC Eagles, FC Tarzan, LiPa ja SawU. Nuoren ulkopaikkakuntalaisen mielestä nämä oli suljettuja äijäporukoita. KarTessa olisi ollut serkkupoika ja sinne olisi mahtunut - se vaan oli kaukana Karttulassa asti. Airakselassa oli yritys ja Kurkimäessä Kisa - ja sitten tietysti AC Barca.<br />
<br />
En edes muista mistä tuo Barca tuli tuolloin mieleen, mutta kun se kerran harjoitteli talvella Kuopio-hallissa, niin sehän sopi erittäin hyvin. Siispä painelin kerran vaan harjoituksien aikaan hallille ja etsin porukan sekä valmentajan, Tapsan. En suinkaan mennyt suoraan harjoittelemaan, vaan esittäydyin ja kyselin, josko porukkaan mahtusi mukaan. En tiedä onko Tapsa käännyttänyt ketään ikinä pois eikä minullekaan vielä silloin naurettu. Hyvä juttu - paitsi että olisi pitänyt varmaan tehdä taustatyötä vähän paremmin. Tai ainakin selvittää missä sarjassa Barca tulisi kesällä pelaamaan.<br />
<br />
No totta kai mahduin mukaan Barcan harjoituksiin - olinhan sentään pelaillut kolmosta ja nelosta. Olisin päässyt heti saman tien harjoittelemaan, mutta kun ei ollut kenkiä mukana, niin lupasin tulla seuraavalla kerralla. Kyselin sitten siinä samalla lähtiessäni, että pelailettekos te nyt nelosta vai vitosta. Silloin alkoi porukka katsomaan minuakin vähän tarkemmin alta kulmien, että mikäs jannu se tuollaista kyselee... "Noustiin kolmoseen - onko se ongelma?"<br />
<br />
Ööh. Ei ole ongelma - se passaa ihan hyvin...<br />
<br />
Niin - olin halunnut lähteä vähän "jäähdyttelemään" eikä reissaaminen huvittanut. Sitten löysinkin itseni kolmosen porukasta joka pelaa Riistavedellä. Tai oikeastaan Vartialassa reilut viisi kilometriä Riistavedeltä kotiin päin, mutta kuitenkin jopa pikkaisen kauempana kuin Siilinjärvi... Eihän tässä näin pitänyt käydä?<br />
<br />
Barcan hyvä puoli oli kuitenkin se, että se on tarkasti ottaen kuopiolainen seura ja sai siten Kuopiosta harjoitusvuoroja. Vartialassa kun on vain samettinen voikukkanurmi, eikä sillä voinut keväällä harjoitella. Harjoitukset siis olivat Kuopio-hallissa, kuplahallissa ja Kuopion sorakentillä, eli matkustamisesta olin päässyt aika hyvin eroon.<br />
<br />
Kun menee hyvin, niin silloin myös futisporukan vetäminen on helppoa. Kaudet 1998 ja 1999 olivat päättyneet nousujuhliin suoraan vitosesta kolmoseen, ja porukkaa oli tulossa aina mukaan (minä myös). Barcalla ei kuitenkaan ollut helppoja kausia minun aikanani eikä ensimmäinen kausi 2000 ollut siitä poikkeus. Pelailin silloin vielä laitalinkkinä ja peliaikaakin tuli ihan kohtalaisesti, mutta pelit menivät kaikilta surkeasti - vielä huonommin kuin SiPSin kolmodivarikaudella. Kun kausi 2000 päättyi, niin meillä oli 18 ottelun jälkeen yhteensä seitsemän pinnaa maalierolla 19-88 (kiitos ToPS-90 kun vielä löytyy <a href="http://www.tops90.fi/Tilastot/2000.htm" target="_blank">tilastotkin</a>).<br />
<br />
Kaudesta jäi oikeastaan mieleen vain yksi jumalattoman pitkältä tuntuva reissu Venäjän rajalle vierasotteluun Wärtsilä Metallurgia vastaan. Tie huononi joka kilometri kunnes päättyi jonnekin korkealle mäelle kivikovalle hiekkakentälle jossa tuuli niin kovasti ettei pallo pysynyt kentällä jos peli pysähtyi. Hävittiin kuin akat ja paluumatka tuntui vieläkin pidemmältä.<br />
<br />
Barcan ajoille - ehkä vuodelle 2001 - ajoittuu suurin muutos omaan peliini. Oltiin menossa Tapsan kyydillä pelaamaan Päivärannan koulun kentälle ja vastassa on siis ollut varmaan Tarzan tai MPR. En muista miksi meille ei ollut tulossa porukkaa pelaamaan ja Tapsa kiroili autossa ääneen, että kenetkä hän nyt laittaa puolustukseen kun sekin ja sekin ovat poissa. Aukaisin sitten ajattelematta suuni, että jos minä olisin puolustuksessa, niin ei sieltä tule kukaan ainakaan pallon kanssa läpi. Se sinetöi paikkani puolustuksessa koko loppu-uraksi muutamaa yksittäistä poikkeusta lukuunottamatta.<br />
<br />
Tuolloin pelattiin joskus vielä liberollakin. Joku viisas on sanonut, että liberona pelanneilla on loistava pelikäsitys, pelinlukutaito ja taktinen osaaminen. Ennen kuin törmäsin tähän viisauteen, niin aloin jo epäilemään olenko hidastunut ja sitä kautta ehdin ajatella tilanteita nopeammin kuin jalkani, mutta olipa hyvä päästä siitäkin epäilyksestä...<br />
<br />
Välillä joku tuli pallon kanssakin ohi, mutta yleensä niitä oli silloin useampi. Yksi kerta jäi mieleen ja se on ehkä ainoa kun olen pelikaverilleni räyhännyt takaisin. Olisikohan ensimmäistä puoliaikaa pelattu jotain 20-30 minuuttia kun oltiin jo 4-0 häviöllä. Viimeisimmän maalin jälkeen yksi paikallinen jalkapallosuuruus alkoi neuvomaan minua miten pitää puolustaa. Tuo maali tosin tuli vastustajan 5-3 ylivoimahyökkäyksellä keskialueen pallonmenetyksen jälkeen, enkä silloin jaksanut enää kuunnella tämän alemman keskikenttämiehen neuvoja tilanteessa jolloin hän itse seilasi kymppipaikalla... No tämä kaveri kuuluu niihin harvoihin ja valittuihin joiden kanssa olen pelannut mutta joita ei tule ikävä.<br />
<br />
Barca oli suoraan sanottuna mielenkiintoinen sakki. Joukkueen rungon muodosti Jere "Teron veli" Penttilä ja Sam "Korde" Korhonen. Olihan siellä muitakin, mutta noiden kahden pelin mukaan joko voitettiin tai hävittiin. Tai ei kai näillä juuri huonoja pelejä ollut, mutta se miten hyvin muut pääsivät tämän kaksikon mukaan... Barcan riveissä oli myös Erkka "Roudari" Korpinen, jonka kanssa olin aikoinaan lätkinyt palloa verkon yli silloisessa SiLentiksessä. Erkan kanssa muodostimme myöhemmin sellaisen puolustuslinjan ettei vitosessa ole toista nähty. Edellä mainittujen lisäksi joukkueessa oli vuosien aikana vaikka ketä nimimiehiä suurista paikallisista "futisperheistä" joiden kirjoituksia näkyy edelleenkin Savon Sanomien mielipidepalstalla kun jostain jalkapalloasiasta pitää narista.<br />
<br />
Barcan todellinen kantava voima oli kuitenkin Tapio "Tapsa" Kauppinen. Vaikka tämä lääni on täynnä asialleen omistautuneita futismiehiä, niin Tapsa on minun lähipiiristäni ehdoton ykkönen. Pahoitteluni teille kakkosille joita on monta. Tuskin kukaan - Tapsa vaimoineen mukaan luettuna - tietää kuinka monta markkaa, viikkoa, euroa, tuntia ja kuukautta Tapsa on jalkapallon eteen laittanut. Ja kyse sentään on alasarjoista. Tapsalle kiitos!<br />
<br />
Barca oli avoin porukka. Siihen oli helppo tulla pelaamaan ja Tapsa otti kaikki avosylin vastaan. Kun runkopelaajat vaihtuivat, niin uusia tuli mukaan. Tapsan bravuuri olikin lähteä vaikka seitsemällä miehellä peliin ja matkan varrelta poimittiin loput kyytiin bussiin. Joensuun peliin viimeiset nousivat Ylämyllyn Shelliltä. Nimiä ei aina kyselty...<br />
<br />
Barca oli myös kansainvälinen porukka. Pisimpään mukana taisi olla "Vallu" Vadel jota näkee edelleen pitkässä tukassaan aina jonkin porukan mukana potkimassa. Lisäksi eräänä vuonna oli irakilainen kaveri, jonka oikeaa nimeä ei kukaan tiedä - tuskin Tapsakaan. Kaikki kutsuivat häntä Frankiksi. Kun Tapsalta kysyttiin mistä tuo nimi tulee, niin selitys vaan oli, että frank tarkoittaa jotain pennin arvoista rahaa - ja juuri niin arvokas Frank oli joukkueelle ja siksi hän sen nimen antoi.<br />
<br />
Tapsan pojat Sami ja nuorempi, jonka nimeä en muista, kuuluvat niihin joista olisi voinut tulla jalkapalloilijoita, jos... Maalivahtipuoli oli silloin kunnossa kun Lievosen Timppa pääsi peleihin. Varma nimimuisti loppuu nyt tähän, en edes Diegon oikeaa nimeä enää muista. Hahmoista Janckeria ei voi unohtaa vaikka nimen olenkin. Pelaajien muistamista myös vaikeuttaa se, että en ole varma ketkä pelasivat kanssani Barcassa ja ketkä vasta sitten seuraavassa jaksossa ja ketkä molemmissa. Erkkahan se muistaa kun pelasi varmasti molemmissa - ja laitahan listaa - kuten myös muut jotka tätä lukevat ja muistavat pelanneensa Barcassa kausina 2000-2003. En edes ala veikkaamaan... Oisko Pekkakin ollut mukana?<br />
<br />
Tuon viimeiseksi jääneen Barca-kauden 2003 kohokohta taisi olla Jean S. ja Paula Koivuniemi. Aivan käsittämätöntä, mutta Barcan saunailta oli aina samaan aikaan kun Jean S:llä oli keikka Puikkarissa. Roudari hoiti meidän pienen porukan aina kiitettävästi sisälle jonojen ohi.<br />
<br />
Barcan taru minun ja monen muun osalta loppui siihen kun Tapsa piti välivuoden kauden 2003 jälkeen. Silloin tuli puhelu ja tarjous josta ei voinut kieltäytyä...<br />
<br />
<br />Juha Korhonenhttp://www.blogger.com/profile/02475200940914044159noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-4202987923725210178.post-44816422355412078242014-10-02T21:52:00.001+03:002014-10-02T21:52:12.102+03:00Pitkä kausi paketissa - osa 2<div dir="ltr">
Ensiksi ensimmäisen osan palaute jota tuli lähinnä faceen. Kaikki eivät sitä sieltä näe, joten tähän vähän yhteenvetoa.</div>
<div dir="ltr">
<br /></div>
<div dir="ltr">
Puutarhuri-huoltajan nimi muistui mieleen, Korven Timohan se oli (kiitos Pete). Samalla muisteltiin Timpan olleen huoltajan lisäksi joukkueen vara-vara-vara-maalivahti ja aikoinaan kovan luokan korkeushyppääjä. Moniosaaja, siis ja ehdottomasti korvaamaton joka joukkueessa.</div>
<div dir="ltr">
<br /></div>
<div dir="ltr">
Toinen tarina koski tuon ajan pelaajasiirtoja. Kaupat tehtiin uusilla tai vanhoilla Selecteillä pelaajasta ja odotusarvosta riippuen. Tai pelinumerosta, kuten Siilinjärven Henry Saaren tapauksessa.</div>
<div dir="ltr">
<br /></div>
<div dir="ltr">
Tuolta aikakaudelta jäi muuten yksi juttu kertomatta. Tuolloin heti urani alkuvaiheessa SiPSissä tuli opeteltua yksi erikoisuus, nimittäin tavaramerkkini puolivolttirajaheitto. Homma muistaakseni lähti jostain alkulämmittelystä tai jumpasta tai jostain jossa tuli tehtyä muiden nähden puolivolttia. Heku tai Sälli siihen vaan kommentoi, että koitapas ottaa pallo siihen mukaan ja minustakin se oli ihan hyvä ajatus.</div>
<div dir="ltr">
<br /></div>
<div dir="ltr">
Tuohon aikaan ei ollut youtubea josta olisi voinut katsoa mallia eikä meidän joukkueessakaan ollut esimerkin näyttäjää. Oli vain tieto siitä, että säännöt sen sallivat ja että se on mahdollista - ja sillä pitäisi saada pitkä heitto aikaiseksi.</div>
<div dir="ltr">
<br /></div>
<div dir="ltr">
Eihän se voi olla vaikeaa jos osaa jo puolivoltin, eihän? No oli se. Itse asiassa opettelin sen aluksi ihan päin mäntyä ja sitä jopa käytinkin väärin. Hieman vaikea selittää, mutta se ensimmäinen versio oli enemmänkin voltti kuin puolivoltti. Kyllä silläkin heitto onnistui, se vaan oli älyttömän raskasta ja sattuikin vähän joka paikkaan. Se oli sellaista repimistä. En tiedä mikä sitten napsahti joskus kohdalleen ja heitto alkoi sujumaan puolivoltilla niin kuin pitikin. Sillä tavoin heiton kontrolli oli huomattavasti paremmin hallussa.</div>
<div dir="ltr">
<br /></div>
<div dir="ltr">
Oliko siitä ikinä oikeasti mitään iloa? Kai siitä pitäisi olla, jos sivurajaheiton pystyy heittämään maalin takatolpalle asti puskettavaksi. Valitettavasti omakaan joukkue ei siihen aina uskonut ja pari ihan avopaikkaa meni ohi kun juostiinkin pallon ali... Kerran kentän lyhin mies siinä kuitenkin onnistui Rautalammin Stampfieldillä. Vastustajan maalivahti ihmetteli mikä tuo on ja puskun jälkeen maalin tekijä kommentoi "meillä näitä sanotaan maaleiksi". Nojoo... Kerran heitto on myös mennyt suoraan maaliin, mutta siitä ei pisteitä jaeta, valitettavasti. Ja pääsihän sillä Kymen ilmatorjuntarykmentin jalkapallojoukkueeseen yhdeksi päiväksi pois kasarmilta.</div>
<div dir="ltr">
<br /></div>
<div dir="ltr">
<br /></div>
<div dir="ltr">
Se omista kehuista ja siirrytään ajassa eteenpäin. Tässä osassa ei sitten oikeastaan pelata missään mikä ei ole suuri menetys kenellekään. Kauden 1999 ympärillä minulla oli selkeä halu siirtyä Kuopioon. Ehkä se meni jotenkin näin.</div>
<div dir="ltr">
<br /></div>
<div dir="ltr">
Kauden 1999 jälkeen olin jo päättänyt, että en jaksa reissata harjoituksissa Kuopion ja Siilinjärven välillä. Piti siis oikeasti löytää jokin sopiva seura Kuopiosta - luultavasti edellisenä vuotena olin jo yrittänytkin, mutta silloin palasin takaisin "kotiin SiPSiin". Valitettavasti muistikuvat eivät meinaa löytää oikeita vuosia, mutta ajoitan tapahtumat muutaman asian perusteella kohdalleen.</div>
<div dir="ltr">
<br /></div>
<div dir="ltr">
Ensinnäkin pelasin SiPSissä varmasti vielä kauden 1999. Tuona vuonna nimittäin syntyi esikoiseni Iina ja koska emme olleet vielä tuolloin naimisissa, niin lapsi piti käydä tunnustamassa. Yllätykseni oli suuri kun tunnistin SiPSiläiseksi sen Kuopion kaupungin työntekijän jolle tunnustus tehtiin. Vielä suurempi yllätys oli se, että heti tunnustamisen jälkeisessä kotipelissä sain SiPSiltä onnittelut ja kukkakimpun. Eli minun on siis pitänyt pelata SiPSissä vielä kaudella 1999.</div>
<div dir="ltr">
<br /></div>
<div dir="ltr">
Kaudella 1999 Zulimaneja valmensi legenda Atik Ismail ja kävin alkuvuoden Zulujen mukana harjoituksissa sekä joissain harjoituspeleissä. Tempo oli SiPSiin verrattuna aika kova - talviaikaankin oli kolmet harjoitukset viikossa. Kyllä isolla kylällä oli tuolloin hyvät talviharjoitusmahdollisuudet silloiseen SiPSiin verrattuna. Zulujen rinki oli kova ja vaatimustasoa alettiin entisestään nostamaan. Kolmet harjoitukset viikossa enää riittäneet joukkueelle sillä olihan edessä kova kolmonen ja tavoitteena nousu kakkoseen. Peliajan saaminen olisi vaatinut "uhrautumisia", mutta silloin keväällä laitettiin asioita tärkeysjärjestykseen, kun Iina syntyi ja yliopistoakin piti käydä. En ollut valmis harjoittelemaan muiden tasolla ja ainoa järkevä vaihtoehto oli palata alkukesästä takaisin SiPSiin.<br />
<br />
Muutaman harjoituspelin perusteella juoksuvauhti ja kunto olisivat riittäneet hyvinkin tuohon porukkaan, perustekniikka ja pelitilannenopeus (ns. peliäly) eivät. Yksittäisenä tilanteena tuolta ajalta muista Zulut vs. Kings -harjoituspelissä tyrmänneeni jonkun kyynärpäällä. Olin vaan oikeasti puskupallossa niin paljon sitä kaveria korkeammalla... Tietyllä tapaa tuo tuntui hyvältä, sillä kuten alta saatte lukea, niin myös Kings liittyy hyvin ohuesti minun futishistoriaani.</div>
<div dir="ltr">
<br /></div>
<div dir="ltr">
Niin - olin ensin itse varma siitä, että tuo Zulu-kausi olisi ollut talvi 1999-2000, mutta Zulu-historiikki väittää, että Atik jätti Zulujen valmennuksen kauden 1999 jälkeen. Ehkä on pakko uskoa sitä. Zulujen peräsimeen tuli Atikin jälkeen kaudelle 2000 Kari "Paki" Pakkanen, johon itse olen nyt vasta myöhemmin tutustunut. Piirit olivat pienet silloinkin. Myös Atikin kanssa tuli tämän jälkeen vielä kerran sananvaihtoa, siitä ehkä seuraavassa osassa.</div>
<div dir="ltr">
<br /></div>
<div dir="ltr">
Zuluihin päin minut sai kääntymään nykyään SiPSissä vaikuttava Penttisen Samu. Pienet piirit? Olin siis jo vuoden 1998 jälkeen valmis siirtymään Kuopioon pelaamaan - varsinkin luulot itsestä ja omista taidoista riittivät helposti kakkosdivariin. Pääsihän veljeni Arikin SiPSistä kakkoseen Nilsiän Pallohaukkoihin... penkille?</div>
<div dir="ltr">
<br /></div>
<div dir="ltr">
Kauden 1998 päätin kuitenkin pienellä leikkauksella jolloin lonkasta siirrettiin vähän vahviketta vasempaan nilkkaan. Kuntoutus oli omatoimista ja kovaa. Jo samalla viikolla leikkauksen jälkeen taistelin noin puolentoistakilometrin matkaa kotoa yliopistolle päivittäin edestakaisin kepeillä. Jossain vaiheessa kävely sujui ilman keppejä ja juokseminenkin alkoi onnistumaan. Kun tulevan kauden pelisuunnitelmat hahmottuivat mielessäni, niin ajattelin soitella Samulle ja kysyä onko Kingsillä try-outtia tms jos vaikka tarvitsevat pelaajan hyökkäykseen tai laitaan. Samu toivotti tervetulleeksi seuraavana päivän Kingsin A-junnujen harjoituksiin. Kun puhelu päättyi jäin miettimään olisiko pitänyt siirtää tuota try-outtia edes sen verran, että olisin kokeillut pystynkö ylipäätänsä potkimaan leikatulla jalallani... Tai olisin ehtinyt hankkiutumaan fyysisesti kuntoon.</div>
<div dir="ltr">
<br /></div>
<div dir="ltr">
Peruskuntoni on luonnostaan hyvä ja varsinkin tuolloin aktiiviharrastajana uskoin selviäväni A-junnujen testistä. Vähän teippiä jalkaan ja harjoituksiin vaan sekaan pelailemaan. Mielestäni itse pelit eivät menneet huonosti. Harjoitukset olivat minulle tietysti uusia ja niissä paljastui puutteet tekniikassani - en ole ikinä ollut mikään pallotaituri vaan itseoppinut pelaaja. Pomputteluennätyskin oli vielä puolivuosikymmentä sitten ehkä 15. Nyt pallon kanssa on tullut leikittyä lapsien kanssa enemmän ja jotain kikkojakin pystyn näyttämään. Kuninkaallisten try-outista ei siis päästy jatkoneuvotteluihin saatika sopimukseen eikä selittely nilkasta auttanut asiaa. Samu vinkkasikin etsimään peliaikaa kolmosen seurasta ja heitti esimerkkinä Zulut - jota oli itse valmentanut kaudet 1992-1995. Muistinko jo mainta mitään pienistä piireistä?</div>
<div dir="ltr">
<br /></div>
<div dir="ltr">
Piirit ovat aika keskeinen osa kuopiolaista jalkapalloa. Zulut on oma piirinsä eikä siihen ollut ulkopuolisen helppo tulla. Tunsin paristakymmenestä pelaajasta vain yhden, Ranttalin, yliopiston kautta. "Elämäntapajoukkueen" sisäpiiri oli oma maailmansa - toinen vastaava on epäilemättä FC Tarzan, vaikka siitä ei olekaan omakohtaista kokemusta. Joka tapauksessa nuo ovat käytännössä kaksi kuopiolaista joukkuetta, johon tällainen ulkoa Siilinjärveltä tullut ei voi enää kuvitella menevänsä pelaamaan. Eri asia jos omaa oikeat sukujuuret tai on käynyt oikeat juniorikoulut... :)</div>
<div dir="ltr">
<br /></div>
<div dir="ltr">
Kingsiin en siis kelvannut. Zulut jätin itse. SiPSissä en jaksanut enää reissata. Jotain piti keksiä ja siitä sitten seuraavassa osassa - ovet paukkuu!</div>
<div dir="ltr">
<br /></div>
<div dir="ltr">
Menikö jotain pieleen - eikö muistukuvani vastaa todellisuutta? Alla kommenttikentät joiden avulla voit korjata asiat ennen seuraavaa osaa!</div>
<div dir="ltr">
<br /></div>
Juha Korhonenhttp://www.blogger.com/profile/02475200940914044159noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4202987923725210178.post-25796869636297394232014-09-24T21:36:00.000+03:002014-10-13T21:16:54.165+03:00Pitkä kausi paketissaEi mitään muistikuvaa, mutta luulisin, että ehkä 1993 - tai 1994. Tuolta vuodelta on minun ensimmäinen pelipassini Siilinjärven palloseurasta.<br />
<br />
Sitä ennen jalista, futista ja potkupalloa tuli pelattua viikoittain Kehvon koulun kentällä ja omassa pihassa. Pihassa olevan navetan seinään isä laittoi laudat tolpiksi ja ylärimaksi. Peltikatolta kaatuva vesi hakkasi tuon maalin edustan aina kivikolle, joten siihen kärrättiin sahanpurua hieman lievittämään maalivahdin osuutta. Pihassa ei käytetty sanontaa "ei osu edes ladon seinään", vaan puhuimme oikeasti navetasta. Navettaan ei aina osuttu tai sitten pallo lensi jopa sen yli. Takana oli nokkosia, joten osumatarkkuutta kannatti opetella ennen voiman hankintaa. Yhtään kehumatta, aika hyvä oikea jalka tuolla keinoin tulikin.<br />
<br />
Jos tarkkoja ollaan, niin olihan minulla varmaan jokin korttelipassi jo aikoinaan Ruotsin puolella kesällä 1983. Yhden kesän ennätin veljeni Arin kanssa pelata paikallisessa suurseurassa Fagerstassa ja käytiin ainakin kerran voittamassa paikallisvastustaja Norberg. Tai sitten hävittiin. Jos ura olisi SiPSistä jatkunut suoraan euroopan mahtiseuroihin, niin sitten olisi mietitty tarkkaan mihin seuraan kasvattajarahat olisivatkaan menneet... Lehtiin olisi levinnyt joukkuekuva kesältä 1983 jossa eturivin reunassa hieman muista erillään oli aika ujon näköinen muita nuorempi pieni poika kesäblondissa tukassaan.<br />
<br />
Niin - kuten ehkä jo huomasitte, niin kyse ei ole tämän kauden pakettiin pistämisestä. Jatkakaa lukemista omalla vastuulla, nimittäin seassa saattaa vilistä ihan oikeitakin nimiä. Ainakin nimimerkkejä. Tarina voi olla pitkä ja tylsä niin kuin Pelén elämänkertakin. Minä vaan en tienaa tälläkään mitään ja jaan sen teitä säästellen ehkä jopa neljään osaan. Lisäksi tarina saattaa sisältää niin aihevirheitä kuin aikajanavirheitäkin. Luulisin kuitenkin kaiken menneen ehkä näin - ainakin itsekehujen kohdalla.<br />
<br />
Kehvon koulun porukalla pelattiin niin tosissaan kuin vain kylän pojat pystyvät pelaamaan ilman seuran perustamista. Seurakin kyllä aikoinaan perustettiin, mutta sen nimeksi tuli Rökäletappio - eikä se kuulu tähän blogiin. Kyläporukalla käytiin pelaamassa Siilinjärven puulaakia ja kinkkuturnauksia sekä Jalkapallopeijjaisia, joukkueen nimi oli mielikuvituksellisesti Potku. Puulaaki joskus voitettiin ja kinkkuturnauksessakin taisi tulla jonakin vuotena hopeaa. Näytöt riittivät siihen, että SiPS yritti värvätä minut väkisin mukaan oikeisiin peleihin. Eihän käynyt päinsä, että kylän pojat maaseudulta pyörittelevät ison kirkon edustusjoukkuetta harjoitusturnauksissa... Itse pelailin tuohon aikaan enemmän puolivakavissani lentopalloa enkä tarttunut houkutuksiin. Veljeni Ari siirtyi kuitenkin SiPSiin ja olisikohan siitä mennyt sitten vuosi kun minäkin lopulta tunnustin olevani jalkapalloilija ja lähdin pelaamaan oikeata jalkapalloa.<br />
<br />
SiPSin porukka oli osittain tuttua ja siihen oli helppo mennä mukaan. En muista pelasinko aina numerolla 15, mutta sain sen kun muistaakseni Kassu siirtyi muistaakseni Nilsiään, muistaakseni. Kassulle oli jo tilattu pelikamat, paidat ja collaget ja ne jäi sitten ylimääräiseksi ja sitä kautta minulle.<br />
<br />
Isolle kentälle siirtyminen vei luonnollisesti vähän aikaa. Piti tottua siihen, että tilaa on joka puolella paljon jos sitä vaan osaa käyttää. Joukkuetta valmensivat tuolloin Pantse ja Sälli joiden mielestä olin vähiten tiellä laitapelaajana. Tosin siellä minun nopeudellani pystyi myös ohittamaan kenet tahansa kunhan muisti ottaa pallon mukaan - tai siis laittaa tarpeeksi pitkä tikkarin.<br />
<br />
Peli alkoi sujumaan melko hyvin heti alkuvuodesta 1995 - silloin tuntui, että kaikki onnistui kunnes kesäkuussa napsahti. Pelipäivä oli kuuma ja nesteytys oli taas kerran huono ja minua vaivasivat krampit niin kuin koko urani ajan. Ne eivät sinällään juuri haitanneet, mutta yhdessä puskutilanteessa jalkani jäi kahden vastustajan väliin ja se sattui. Makasin maassa jalkaani valittaen ja huoltajakaksikko Sälli ja Heku tulivat nopeasti paikalle. Kumpikohan lie joka huomasi että valitan jalkaani ja oletti siinä olevan taas kramppi. Tukeva ote säären ympäriltä ja alettiin painamaan nilkan kautta pohjelihasta pitkäksi. Tuolloin musteni silmissä mikä selittyy sillä kun parin päivän päästä rtg:ssä selvisi, että minulla olikin pohjeluun murtuma. Kaverit vaan kertoivat, kun Sälli ja Heku huomasivat jotain olevan oikeasti rikki, niin he kantoivat sitten minut kentän laidalle - samassa tohinassa Heku suhautti kylmäsprayllä omaan silmäänsä kun laittoi sen tippunutta korkkia paikoilleen. Sellaista sattuu.<br />
<br />
En tiedä kuinka paljon tuo huoltotoilailu lopulta vaikutti, mutta koko kesä meni jalkaa parannellessa. Murtuma oli ihan pohjeluun yläosassa ja ainakaan tuolloin jalkaa ei kipsattu. Annettiin vain kepit ja tiukka sidos nilkkaan. Vuoden 1995 juhannuksena pojat tekivätkin minusta kuskin itselleen, kun en kipulääkkeiden ja keppien kanssa voinut kunnolla osallistua muihin rientoihin. Ongelma vaan oli se, että jalka oli niin kipeä, ettei sillä pystynyt painaa polkimia pohjaan... Mitä nyt Snellmanin Henkan Toyota Tercelissä oli niin löysä kytkin, että hammasta purren sitä pystyi käyttämään. Saattoi näyttää Rauhalahdessa hienolta kun porukka purkautuu pienestä Tercelistä ulos ja kuski jatkoi matkaa keppien kanssa...<br />
<br />
Lopputulos oli viimein se, että jalka vaati kunnon hoitoa, ja siihen Mahlamäen Seppo sitten ohjasikin. Loppukaudesta taisin päästä vielä muutaman pelinkin pelaamaan. Kipu lähti jalasta lopullisesti vasta sitten, kun vastoin varsinaisen huoltajan (nimi ei tule enää mieleen, mutta se puutarhuri) ohjeita en ottanutkaan enää hänen tekemää teippausta.<br />
<br />
Seuraava kausi oli SiPSiltä loistava ja noustiin nelosesta kolmoseen. Oma kausi oli jo lähtökohtaisesti huono, sillä kesällä 1996 aloitin asepalveluksen Haminassa asti. Sieltä ei käyty iltalomilla joukkueen mukana harjoittelemassa eikä sitten viikonlopun peleissäkään tullut kovin paljoa peliaikaa. Kauden viimeisen pelin jälkeisestä saunaillasta jäikin mieleen Törrösen kaksoisveljesten tulkinnat Janne Hurmeen Kirjeestä sekä Jiin Väinöstä... Joistain SiPSin saunailloista jäi ehkä muutakin mieleen, mutta tuossa nyt ne tärkeimmät.<br />
<br />
SiPSillä oli tapana järjestää myös kauden päätösristeily. Käytiin Ruotsin puolella asti katsomassa millaista on oikeassa jalkapallo-ottelussa. Kaikki tosin eivät päässeet, sillä SiPSin verkkatakki ei avannutkaan terminaalissa ihan kaikkia ovia. Joku väittää, että Jäppisen tukkatyylilläkin olisi ollut osuutta asiaan, mutta tällä väitteellä ei kai ole silminnäkijähavaintoja takanaan.<br />
<br />
SiPSin kausi kolmosessa vuonna 1997 oli aika fiasko. Siihen lähdettiin suurin elkein ja tehtiin jopa pelaajasopimuksia ja niihin kytkettiin pinnarahojakin. Minun pahvissani ei henkilökohtaisia pinnarahoja näkynyt eikä niitä siihen olisi ehkä kuulunutkaan. Sekun ruuti oli märkää ja Hynysen Timppaakaan ei muistaakseni paljoa näkynyt joten maalinteko ontui. Edellisellä kaudella nelosessa Timppa tuli toiselle puoliajalle kentälle ja teki seitsemän maalia joista viimeisen pyörittämällä pari-kolme-neljä vastustajaa mokkeineen solmuun, istui pallon päälle maaliviivalle josta tönäsi pallon sisään. Keltainen kortti. Näitä ei siis enää kolmosessa nähty ja visiitti jäi yhden kauden mittaiseksi.<br />
<br />
Itse muutin opiskelujen ja vaimokkeen perässä kesällä 1997 Kuopioon. Harjoitusinto lopahti kyytijärjestelyjen hankaluuteen ja ehkä totuuden nimissä muutkin asiat kiinnostivat. Kaudella 1998 peliaika väheni ja väheni ja jossain vaiheessa tuli katsottua kokonaisia otteluita penkiltä. Jos joukkue olisi pelannut hyvin ja voittoja nähty, niin ehkä olisin tuon sulattanutkin, mutta tulos oli huono. Annoin sitten ymmärtää, että jos ei peliaikaa kuulu, niin on minulla muutakin tekemistä kuin katsoa ponnetonta potkupalloa. En ollut tarpeeksi iso stara, jotta tuolla kommentilla olisi ollut mitään merkitystä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://1.bp.blogspot.com/-ZCQq88b9ciU/VDwWtfqTORI/AAAAAAAAdSE/uxWzcm6VLQI/s1600/reik%C3%A4%2Bpolvessa.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" src="http://1.bp.blogspot.com/-ZCQq88b9ciU/VDwWtfqTORI/AAAAAAAAdSE/uxWzcm6VLQI/s1600/reik%C3%A4%2Bpolvessa.jpg" height="213" width="320" /></a></div>
Kausi 1999 jäi minulle viimeiseksi SiPSin edustusjoukkueen paidassa. Tuolta kaudelta minulla on vain yksi muistikuva ja sekin liittyy loukkaantumiseen. Huhtikuun 2. päivä pelasimme jotain ottelua keskuskentällä. Nykyisen Kuopion keskuskentän vanhan tekonurmen paikalla oli silloin oikea kunnon betonihiekkakenttä isoine kivineen. Jossain tilanteessa pääsin kovaan vauhtiin mikä pysähtyi rumaan taklaukseen ja putosin suoraan polvilleni. Hiekkahousuista ei ollut mitään apua ja vasen polveni aukesi verta vuotaen. Päivystyksessä riekaloituneesta kudoksesta poistettiin hiekanjyviä ja jäljelle jäi arpakuution kokoinen reikä. 4. huhtikuuta syntyi Iina joka joutui pienikokoisena vähäksi aikaa vastasyntyneiden teho-osastolle. En kertonut hoitajille mitään siitä, että polvestani puuttui nahka ja se märki aika paljon. Minulla ei olisi varmaan muuten ollut mitään asiaa osastolle hoitamaan Iinaa. Tuosta jäi muistoksi ikuinen arpikudos polviin sekä loistava vinkki Niksi-Pirkkaan: "Märkivää ihokudosta on hyvä peittää ja hoitaa rintaliivien imetyssuojilla".<br />
<br />
Muistot noista vuosista ovat pääasiassa hyviä. Muutama maalikin per vuosi tuli tehtyä, joista päällimäisenä muistan pelin Rautavaaralta Raikua vastaan. Silloin pelattiin nelosta ja olimme selkeä sarjajohtaja ja Raikulla korkeintaan pari pistettä. Olisikohan kausi ollut juuri tuo nousukausi 1996. Yllättäen olimme ensimmäisen viiden minuutin päästä 1-0 tappiolla takkiauki-lähdön jälkeen. Tuo jo aiemmin mainitsemani puutarhuri-huoltaja tuli vasta silloin pukukopilta kentälle ja järkkäri pyysi häneltä pääsymaksua. KYLLÄ - Raikulla oli pääsyliput nelosdivaripeleihin ja siellä oli sentään yleisöä! Kun hän oli selittänyt olleensa SiPSin joukkueen jäsen, niin portilla oli naureskeltu, että menehän kannustamaan nyt kun tarvitsette kaiken avun... No peli kuitenkin päättyi sitten meidän voittoon 1-14, ja se maali. Tilanne oli varmaan jo 1-9 ja Kouvolaisen Olli pisti alakerrasta pitkän pallon ja se näytti lentävän suoraan kolmen vastustajan keskelle noin 25 metriin. Itse juoksin jostain kaukaa ja otin pallon heidän keskeltään, kiersin maalivahdin ja pistin tyhjiin. Maali ei ollut tarkemmin mietittynä (ja varsinkaan kerrottuna) kovin erikoinen, mutta kyllähän se mieleen jäi kun Ola monta kertaa ihmetteli Pikku-Tarinan saunan lauteilla, että miten joku oli niin nopea että pystyi siitä välistä pallon vielä hakemaan... Tänä päivänä junnukoutsina kannattaakin muistaa, että vanhempien pelaajien kehut ja sanomiset voivat olla todella tärkeitä "meille nuorille".<br />
<br />
Pantse, Sälli ja Heku sekä Jäppinen. Velipoika Arska, Törrösen kaksoset, Mustang-Aki ja Lese. Koistisen veljekset ja kolmas pyörä (naaman muistan, nimeä en) sekä kolmas Koistinen eli Kari. Rohe, Kassu, Korhosen Vesku ja Ola. Seku ja Timppa. Laasanen, Ryhis ja Julle. Pakko meitä oli olla enemmänkin - ai niin, ainakin kivitaskut (tarinan jätän kertomatta) ja ehkä joitain muitakin. Kiitokset teille jotka opetitte poikaa pelaamaan isolla kentällä - ja joitakin minä jo opetin?<br />
<br />
Seuraavassa osassa voitte lukea siitä miten päädyin lähtemään SiPSistä ja mitä vaiheita siihen liittyi. Homma ei mennyt ihan sormia napsauttamalla enkä tainut itsekään olla aina varma siitä mitä halusin...<br />
<br />
Alla on kommenttikentät. Antakaa palaa jos mielessä on jotain noilta vuosilta sinivalkoisissa.<br />
<br />
<br />Juha Korhonenhttp://www.blogger.com/profile/02475200940914044159noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-4202987923725210178.post-22396328908250355082014-08-17T14:25:00.000+03:002014-08-17T14:25:32.863+03:00Linja-autossa on myös tunnelmaa...Nuutin joukkue olisi lähdössä tulevana viikonloppuna taas turnaukseen - tällä kertaa Helsinkiin. Mietimme lähdetäänkö ajamaan bussin perässä pelejä katsomaan, kun ei niitä ole kovin paljoa tänä vuonna nähty. Viimeeksi Turussa...<br />
<br />
Aloin miettimään miksi Nuutin pelejä ei ole nähty ja syy oli oikeastaan aika kaamea. Kauden aikana on pelattu kaksi omaa turnausta, ensimmäinen talvella Kuopio-hallissa ja toinen keväällä Lippumäen tekonurmella. Muutamaa harjoituspeliä lukuun ottamatta sitten onkin lähdetty vieraspeleihin joista lähin on ollut harjoituspelit Iisalmessa.<br />
<br />
Tätä hetken ihmettelin ja aloin tekemään blogihistoriani suurinta taustatyötä ja keräilin Jennyn, Nuutin ja Iinan tämän kauden menneet ja tulevat pelireissut kilometreineen. Ensimmäistä kertaa blogini yrittää pohjautua faktoihin, eli korjatkaa ihmeessä jos väitän olemattomia.<br />
<br />
Jennyn kausi alkoi omalla TalviRonaltiina -turnauksella 4. tammikuuta 2014 ja päättyy näillä näkymin 7. lokakuuta Kuopion Tenavaliigaan. Kausi sisältää laskutavasta riippuen noin 23 pelitapahtumaa. Kauimpana kotoa olimme helmikuun puolessa välin Pajulahden urheiluopistolla (287 km) ja muuten Jyväskylän Hippo-turnausta lukuun ottamatta pysyimme oman piirin sisällä. Toki Itä-Suomen piiri on laaja sisältäen Joensuun ja Iisalmen kaltaiset periferiat, mutta kuitenkin.<br />
<br />
<iframe height="480" src="https://mapsengine.google.com/map/embed?mid=zozQYIsr7bH4.kk9GDt-PfcKE" width="500"></iframe>
<br />
<br />
<br />
Nuutin kausi alkoi (mielestäni jo) KuPS:n järjestämästä JunnuPelemuista 15. marraskuuta 2013 ja päättynee 5. syyskuuta HJK Cupiin Helsingissä. Turnauksia ja pelitapahtumia tähän kauteen mahtuu yhteensä 13 kappaletta. Lähin vieraspeli (harjoituspeli) pelattiin Iisalmessa ja Turku (453 km) puolestaan oli kauimpana. Kotiturnauksia ja tuota Iisalmen harjoituspeliä lukuunottamatta vierailimmekin sitten ihan muissa piireissä.<br />
<br />
<iframe height="480" src="https://mapsengine.google.com/map/embed?mid=zozQYIsr7bH4.kfCeCtq_8BDQ" width="500"></iframe>
<br />
<br />
Jos Nuutti keskittyi kauden aikana matkustamaan etelä-kaakko -suuntaan, niin Iinan matkat suuntautuivat pääasiassa länteen ja pohjoiseen. Iinan kautta on hieman vaikea verrata Jennyn ja Nuutin kausiin sillä Iina osallistui B-tyttöjen 1-divisioonaan ja ottelut määräytyivät sarjan mukaan. Toisillahan jokainen turnaus on valmentajien ja joukkueen johdon valitsema. Toki Iinallakin mahtuu kauteen muutama turnaus ja kausi alkoikin Pallokissojen järjestämällä kotiturnauksella TalviRonaltiinalla 3. tammikuuta 2014. Kauden päättänee B1-divisioonan peli Pietarsaaressa 27. syyskuuta. Pisin matka vieraspeliin joukkueelle tuli 18. huhtikuuta kun käytiin Rovaniemellä asti (507 km). B1-divarin lisäksi joukkue osallistui Laura Kalmari -turnaukseen, ja myös sen ansiosta tuli nähtyä kotimaata.<br />
<br />
<iframe height="480" src="https://mapsengine.google.com/map/embed?mid=zozQYIsr7bH4.kleDTzwfNhEM" width="500"></iframe>
<br />
Iina ei ole käynyt eikä käy jokaisessa joukkueen pelitapahtumassa sillä pelaajia ja maalivahtia riittää muutenkin. Jenny on myös jäänyt ja jää joistain pelitapahtumista pois sillä kaikkia ei kannata ottaa mukaan joka tapahtumaan. Nuutti sen sijaan kävi tai tulee käymään jokaisessa KuPS 02-joukkueen pelitapahtumassa.<br />
<br />
Nyt kun esittelyt on tehty, onkin aika siirtyä varsinaiseen asiaan. Jenny 23 tapahtumaa ja yhteensä 2232 km. Nuutti 13 tapahtumaa ja 7672 km. Iina 29 tapahtumaa ja 7400 km. Muutetaan kilometrit tunneiksi bussin 85 km/h keskinopeudella; Jenny 26 h, Nuutti 90 h ja Iina 87 h. Lasketaan lisäksi kilometrikeskiarvot per pelitapahtuma: Jenny 97 km (149 km jos Tenavaliigoja ei lasketa pelitapahtumaksi), Nuutti 590 km ja Iina 255 km.<br />
<br />
Pistääkö miettimään? 90 tuntia bussissa on 45 kappaletta kahden tunnin harjoituskertaa. 590 km on kilometrikorvaukseksi laskettuna 253 €.<br />
<br />
Valhe, emävalhe ja tilasto. Näitä tilastoja kaunistelee huomattavasti tyttöjen suuntaan se, että tytöillä on paljon myön ns. omia pelitapahtumia. Tämä johtuu luonnollisesti siitä, että pienemmät tytöt pelaavat piirisarjaa jossa järjestetään omia pelitapahtumia ja isommilla tytöillä jokaista B1-divarin vierasmatkaa kohden on aina myös kotipeli. Piirisarjan vieraspelit ovat luonnollisesti aina oman piirin alueella. Yhdessä Nuutin turnauksessa on 2-8 peliä ja vastaavasti turnauspelit kestää kääntäen 40-60 min per peli. B1-pelit ovat aina 2x40minuuttia ja pienten tyttöjen piirisarjaturnauksessakin on kaksi peliä, 60 minuuttia per peli.<br />
<br />
Pelitapahtumia ja -aikaa löytyy käsittääkseni myös poikapuolella piirin alueelta - jos ei omasta ikäluokasta löydy sopivaa niin sitten vaikka vuotta-paria vanhemmasta. Miksi nämä ei sovi kalenteriin?<br />
<br />
Vanhempien näkökulmasta on aika raskas ajatus lähteä tekemään keskimäärin noin 600 kilometrin reissua jotta näkisi poikansa pelaavan. Toivottavasti pojista ei tunnu yhtä raskaalta lähteä pelaamaan, vaan linja-auton tunnelma auttaa jaksamaan!<br />
<br />
<br />
<br />Juha Korhonenhttp://www.blogger.com/profile/02475200940914044159noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-4202987923725210178.post-53819516687014988362014-05-16T21:52:00.000+03:002014-05-17T14:13:36.212+03:00Pahinta pelätenJoku voi korjata jos muistan väärin, mutta olisikohan ollut 2012 kun Lippumäen "urheilupyhättöön" saatiin loistava tekonurmialue. Kenttä on jaettavissa kolmeen lohkoon, joihin kaikkiin mahtuu täysimittainen 7v7 -pelikenttä. Tila on siis täydellinen junnufutista ajatellen. Kun kenttä saatiin käyttöön, niin pienimpienkään pallokissojen ei ole enää tarvinnut harjoitella sorakentillä.<br />
<br />
Iso KIITOS Kuopion kaupungille!<br />
<br />
Mutta...?<br />
<br />
... miksi?<br />
<br />
Kaikkien huulilla on yleinen narina ja kysymys siitä, että miksi kenttäaluetta ei sitten tehty kunnolla loppuun asti? Alueelta puuttuu niin vesipisteet, huoltokopit kuin muutkin sosiaalitilat. Onnistuneen turnauksen järjestely Lippumäessä vaatii isoja ponnisteluja, mielikuvitusta ja loistavan sään. Kaikki näistä eivät ole talkooväen järjesteltävissä vaikka miten yrittäisi.<br />
<br />
Mutta miksi?<br />
<br />
Viimeisen vuoden aikana olen tullut siihen tulokseen, että kaupunki oli viisas ja säästi etukäteen asioissa joita olisi saanut korjata jatkuvasti. Touhu Lippumäen ulkoilualueella on villistä lännestä - en usko, että kyseiset asiat säilyisivät ehjinä kovinkaan pitkään.<br />
<br />
Ulkoilualueella on useita eri "toimintapisteitä": skeittipuisto, lasten leikkipuisto, lähiliikuntakentät yms ja kaiken keskellä tuo loistava futiskenttä.<br />
<br />
Itse en uskaltaisi laskea alle kymmenen vuotiasta lastani yksin tuonne leikkipuistoon iltaisin näiden mopopoikien sekaan.<br />
<br />
Futiskentillä heiluu jos minkälaista voltin pyörijää ja auringonottajaa keskellä lasten harjoituksia - on kuulema yritetty pitää piknikkiäkin avotulen kanssa.<br />
<br />
Skeittipuisto vaikuttaa pysyvän parhaiten ruodussa - siellä varmaan on omat säännöt ja toimintamallit joita kaikki noudattavat. Pinnat skeittareille.<br />
<br />
Olihan tuolla baja-majoja ja parakkikopit - ainakin joskus. Eräänä kesäpäivänä olin 4v-tytön kanssa leikkipuistossa ja isohätä yllätti. Baja-maja oli yltäpäältä, sisä ja ulkopuolelta sotkettu sillä itsellään...<br />
<br />
Viimeinen niitti tälle kirjoitukselle oli kuitenkin se, kun viime keskiviikkona harjoitusten jälkeen katselin yhden mopopojan räväkkää hanankääntölähtöä kentän päässä olevalta leikkipuiston parkkipaikalta. No niinhän siinä kävi, että oranssi kevari olisi vaatinut tätä isänmaantoivoa vahvempaa otetta ja kaatui ehkä parin-kolmenkympin vauhdissa kyljelleen. Jalat kyllä toimivat pojalla (tervetuloa futiskentälle) mutta kevari liukui vajaat kymmenen metriä kyljellään pitkin asvalttia. Meidän harjoitukset loppuivat pari minuuttia ennen tätä ja kyse oli pelkästä tuurista että kukaan ei ollut menossa autoille tuolloin. No poika sai naama kypärän sisällä punaisena hehkuen kevarinsa vielä käyntiin ja lähti rapa roiskuen pyöräilijöiden sekaan pitkin kevyenliikenteen väylää karkuun...<br />
<br />
Järjetöntä, sanon minä ja mietin mistä malli on saatu. Jos meidän tenavalla olisi kevari tai mopo ja se tulisi kotiin oranssit katteet kasaan kaadettuna, niin huolestuisin jonkin verran tenavan elämän mallista. Toivottavasti myös keskiviikkoinen nassikka sai palautetta kotoaan. Mutta miksi ihmeessä pitää vaarantaa tieten tahtoen toisten henki!<br />
<br />
Mallin antoa me muutkin voitaisiin miettiä. Itse ihmettelen meidän laiskuutta joten koitan selittää ensin Lippumäen ulkoilualuetta sitä tuntemattomille. Kentälle vie yksi tie jonka päässä on iso parkkialue. Sieltä ensimmäiselle kentälle on matkaa 20 metriä ja kentän toiseen päähän on noin 150 metriä. Tuon tien oikealla puolella on myös pysäköintilevennys ja itse kenttä jää tämän tien vasemmalle puolelle. Logistisesti tuo on hölmöä, sillä nyt kaikki tien viereen oikein pysäköivät joutuvat kulkemaan tien yli kentälle mennessä. Kulkijoita voi olla helposti viisikymmentä tenavaa vanhempineen kerralla. Tien viereen pysäköintilevikkeelle noin 130 metrin matkalle ei mahdu kaikkien autot, joten laiskimmat meistä jättävät auton sitten ihan kentän viereen eikä tien päässä olevalle parkkialueelle. Nyt meillä onkin pienten lasten korkuiset näköesteet tien molemmilla puolin - viisasta, eikös?<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Juha Korhonenhttp://www.blogger.com/profile/02475200940914044159noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-4202987923725210178.post-83666863057935680122014-05-16T14:47:00.001+03:002014-05-16T14:47:36.585+03:00Palautetta nimelläEn tiedä itkeäkö vai nauraa. En uskalla tehdä kumpaakaan, jotta minua ei leimattaisi yhden tai kahden bussin kannattajaksi. Asiaa tuntemattomat eivät tiedä mistä kirjoitan, mutta toivottavasti nyt joillekin kolahtaa.<br />
<br />
Itse olen ollut joskus melko kärkäs ottamaan kantaa asioihin, jotka minulle joten kuten kuuluvat. Nyt vaan on menty niin pitkälti sen rajan yli, että itse asia on jo unohtunut kaikilta eikä se ole enää pääosassa tässä farssissa. Suurin osa meistä seuraa sivusta aikuisten ihmeellistä piikittelyä toisilleen. Luultavasti aika monikin on kanssani samaa mieltä, että hävetkää nyt.<br />
<br />
Jalkapallon on pakko olla elämää suurempi asia. Sen parissa touhutessa näkee nimittäin asioita jotka kuuluvat normaaliin elämään, mutta todella paljon myös sellaisia joiden ei soisi siihen kuuluvan. Joskus hyvin, hyvin harvoin nämä "elämään kuulumattomat" ylilyönnit tapahtuvat kentällä lasten pelatessa keskenään, mutta käytännössä aina syy on meissä "aikuisissa" - vaikka kyse olisikin lasten harrastuksesta?<br />
<br />
Mikähän tässä oikein on vikana? Mitä enemmän sukelletaan lasten harrastusten taustoihin, sitä enemmän sieltä löytyy kaikenlaista roskaa, julkaisukelvotonta pa*kaa ja olevinaan aikuisten ihmisten eripuraa.<br />
<br />
Kaikkea ei tarvitse tehdä niin kuin ennen on tehty ja jos joku joskus muuttaa jotain minun tekemääni asiaa, niin ei siitä ehkä kannata ottaa nokkiinsa. Ja niin kuin viime blogiini kirjoitin, niin lapsiani koitan opettaa, että nettiin laitetaan vain niitä juttuja joita viitsii huutaa Velj'miehen vierellä. Jos joku ei ymmärtänyt, niin se koskee myös sähköposteja - varsinkin jos niitä laitetaan "koko joukkue ja vähän ylikin" -jakelulla.<br />
<br />
(facepalm)<br />
<br />Juha Korhonenhttp://www.blogger.com/profile/02475200940914044159noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4202987923725210178.post-86228209481369648542014-05-02T08:06:00.001+03:002014-05-02T08:06:45.239+03:00Nimetöntä palautettaBlogiani luetaan - hyvä juttu.<br />
<br />
Lukukertoja on tällä uudella alustalla ollut eniten tarinalla Money Talks, tähän mennessä yhteensä 87 lukukertaa. En siis tee bloggaamalla vielä kovin isoa summaa rahaa vaikka kuinka koittaisin mainostaa näitä jossain. Yleisöni on siis edelleen vaatimaton, mutta ainakin näitä juttuja viisaampi.<br />
<br />
Joskus näitä uusia tekstejä on tullut tiuhempaan ja joskus harvemmin. Yhteistä näille kaikille on mielestäni se, että minulla on ollut sanottavaa. Se on eri asia kuin se, että onko sanottavalla tarkoitus olla kuulijoita, mutta pääsenpähän ainakin sanomaan. Joka tapauksessa jokaiselle jutulle löytyy jokin oikean elämän tilanne, josta teksti on saanut alkunsa.<br />
<br />
Jossain tekstissäni taisin mainita (esittää uhkauksen), että jos lukijoitakaan ei kiinnosta, niin pidän ajatukseni omassa päässäni. Sekin olisi joskus hyvä asia, mutta tuskin olisi toteutunut. Lapsiani koitan opettaa, että nettiin laitetaan sitten vain ne asiat ja kuvat, joita viitsii huudella omalla naamallaan julkisesti maailman toreilla ja koitan elää esimerkkini kautta.<br />
<br />
Ei pidä silti väheksyä nimetöntä palautetta, jossa on oikeasti asiaa. Huutelut ja *ttuilut on tietysti asia erikseen, mutta onneksi sellaiseen kukaan ei ole lähtenyt.<br />
<br />
Miten nimetön palaute pitäisi sitten käsitellä? On luonnollista, että sen antajaa yritetään arvailla - kenellähän on tällainen juttu mielessä, olisipa hyvä kun olisi tullut suoraan sanomaan, että olisi voitu jutella jne. Pitäisikö nimetön palaute ottaa esimerkiksi vanhempien palaverissa esille (ja katsoa kenen naama alkaa punottamaan)? Käsiteltäisiinkö palaute eri tavalla, jos sen alla olisi nimi?<br />
<br />
Sherlock olisi ollut jo kahden rivin jälkeen varma siitä jonka tässä kaikille paljastan. Joukkueemme, sekä minä, olemme saanut nimetöntä palautetta joukkueen www-sivujen kautta.<br />
<br />
Tässä palautteessa oli kaksi osaa josta toinen ei kuulu millään tavalla tänne ja se on mennyt eteenpäin asianomaiselle - siitä pitää ottaa opiksi ja olla huolellisempi. Oli todella typerä moka, että niin pääsi käymään, pahoitteluni siitä.<br />
<br />
Toinen sitten oli osaltaan käynnistämässä eilistä blogiani. Teksti oli kyllä kypsynyt mielessäni jo vähän aiemminkin, mutta sai sitten palautteen vuoksi hieman "lisäväriä" ja saatoin tekstin valmiiksi siinä tunnepuuskassa. Tämä herättikin toivottua keskustelua, mutta väärässä paikassa. Sain siitä nimittäin uuden nimettömän palautteen joka oli myös erittäin asiallinen - täynnä asiaa ja olisi kyllä kelvannut tänne blogiinkin kaikkien luettavaksi.<br />
<br />
Blogieni tarkoitus olisi omalta osaltaan aiheuttaa keskustelua. Yritän herätellä sitä puuttumalla ihan oikeisiin reaalimaaliman asioihin, ehkä hiukan kärjistäen niitä. Olisikin mukavaa, että myös niiden perheiden joiden elämää ei täytä lasten (tai oma) jalkapalloharrastus ajatuksia kuultaisiin täällä. Vaikka sitten nimettömänä.<br />
<br />Juha Korhonenhttp://www.blogger.com/profile/02475200940914044159noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4202987923725210178.post-56126205163891353952014-05-01T20:27:00.001+03:002014-05-01T20:35:55.869+03:00Lasten harrastus <p dir="ltr">Jalkapallo on lasten harrastus. Harjoitukset, turnaukset ja pelit ovat kaikki lapsia varten. </p>
<p dir="ltr">Näinhän sitä yleensä mietitään. </p>
<p dir="ltr">Voiko aikuinen harrastaa "lasten jalkapalloa"? </p>
<p dir="ltr">Viime viikonloppuna järjestimme ensimmäisen KevätRonaltiina-turnauksen 2001-2008 syntyneille futistytöille.</p>
<p dir="ltr">Oma viikonlopun saldoni oli kahdeksan ohjattua peliä ja viisi ja puoli vihellettyä peliä. Yksi peli kesti 2x25 minuuttia. Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä heräsin jumalattomaan kipuun kun jalat kramppasivat. En ollut ehtinyt syömään koko päivänä kuin yhden grillimakkaran ja juomana sai toimia neljä kuppia kahvia... </p>
<p dir="ltr">Toki olen lähtenyt tähän mukaan sen vuoksi kun oma tyttöni pelaa 04-joukkueessa, mutta jos hän olisi ollut loukkaantunut tai muuten kipeä niin silti viikonloppu olisi mennyt samoin.</p>
<p dir="ltr">Tähän on jäänyt koukkuun. Joskus mietin mitä tekisin jos Jenny ei pelaisikaan. Jos en olisikaan tässä mukana, niin minullahan olisi kolme-neljä vapaailtaa viikossa. Ja muutama viikonloppu vuodessa jolloin voitaisiin tehdä perheen kanssa jotain. Jos vielä jättäisin Pallokissojen johtokunnankin, niin voisin alkaa harrastamaan jotain. </p>
<p dir="ltr">Niin se harrastus varmaan liittyisi sitten jotenkin jalkapalloon. </p>
<p dir="ltr">Pallokissoissakin on muutama valmentaja ja toimihenkilö jotka ovat mukana ilman "verisidettä". Nämä henkilöt tekivät niin viikonlopun aikana kun ennen sinäkin valtavan määrän työtä ilman korvausta. Sitä voi kutsua talkootyöksi, mutta yhtä hyvin harrastukseksi.</p>
<p dir="ltr">Jotta teidän lapsenne saa harrastaa futista, niin se vaatii sen, että aika moni aikuinenkin harrastaa. Se kannattaa muistaa kun nämä vapaaehtoiset pyytävät apua esimerkiksi turnausjärjestelyihin. Ja tässä tapauksessa (pallo)kissa olisi tyytyväinen kiitoksestakin! </p>
Juha Korhonenhttp://www.blogger.com/profile/02475200940914044159noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-4202987923725210178.post-12967262680614017312014-04-22T18:51:00.000+03:002014-04-22T18:51:02.715+03:00Money talksKiitokset Arille kommenteista. Mielummin olisin kyllä ottanut joltakin sen dollaripinon näiden juttujen palkaksi. Sehän nykyään onkin muotia - kaikesta pitää saada vähintään rahaa ja mielellään vielä jotain palkan lisäksi.<br />
<br />
Lehdissä on vertailtu useaan otteeseen eri harrastusten hintoja ja samalla päivitellään sitä, että miten kaikilla ei ole enää varaa harrastaa. Syöksykierre on jo alkanut eikä loppua ole näkyvissä - hinnat nousevat varmasti joka vuosi. Joskus hinnan nousu on maltillinen inflaatiokorotus ja joskus hinnat hyppäävät kuin kansanedustajien palkat verrattuna duunareihin. Varmaa on ainoastaan se, että hinnat eivät enää laske.<br />
<br />
Seuralla on tänä päivänä melkein pakko olla joku palkattu työntekijä. Isommissa kokoaikainen ja pienemmissä sitten osa-aikainen. No ehkä on jotain pieniä seuroja joissa ei ole jäseniä tai joukkueita kuin pari-kolme - ja näiden seurojen hommat pyörivät omien töiden ohessa. Seuran palkatut työntekijät syövät vuosibudjetista ison siivun mutta onneksi tänä päivänä on erilaisia seuratuki-järjestelmiä, joista saa palkka-apua ensimmäisiksi vuosiksi.<br />
<br />
Kun seura palkkaa jonkun "tekemään työtä" niin seuran toimintatapohin tulee iso muutos. Aiemmin kaikki työt on pitänyt tehdä talkoilla käytännössä ilman henkilökohtaista korvausta. Talkoot ovat seuran juttu ja siinä on suurin osa mukana. Palkattu työntekijä saakin äkkiä itselleen kasan töitä ja muut pääsee vähemmällä. Ihan reilua kun sille jollekin siitä kerran ihan oikeasti maksetaankin...?<br />
<br />
Pitäisikö minun sitten lähteä tekemään jokin pikku homma ilman korvausta - no ei tietenkään. Ja miksi minun pitäisi jakaa kolmen tunnin talkootyöstä ansaitsemani kolme kymppiä niiden kanssa jotka eivät tehneet mitään? Eihän siinä ole mitään järkeä. No ei ole. Nykyinen verotusmalli, mikä kieltää talkootyöllä ansaitun rahan jyvittämisen tekijöiden mukaan, syö lopunkin hyödyn talkoista.<br />
<br />
Olen saanut liian läheltä seurata miten yhden joukkueen pelaajia koitettiin saada tekemään heille täydellistä talkoohommaa ja siitä saadut rahat olisi siirretty suoraan joukkueen matkakassaan seuraavaa bussilaskua pienentämään. Kahdestakymmenestä pelaajasta pari olisi (puolipakolla) lähtenyt. Lopulta kasaan saatiin tarvittava määrä, eli vajaat kymmenen pelaajaa, kun talkoorahasta luovuttiin ja vaihdettiin yhteinen talkookorvaus oikeaksi palkaksi.<br />
<br />
Olisiko tilanne ollut toinen, jos talkoisiin osallistuneet pelaajat olisivat maksaneet bussilaskusta kympin vähemmän kuin muut? Olisiko tilanne ollut väärin niitä kohtaan jotka olisivat kuitenkin säästäneet viitosen tekemättä mitään?<br />
<br />
Ei olisi varmasti ollut väärin (paitsi verottajan mielestä), mutta jostain syystä en silti enää oikein usko, että pelaajia olisi kuitenkaan tullut enemmän talkoisiin. Valitettavasti talkoiden tekeminen taitaa olla so last season - vapaaehtoistyöstä puhumattakaan.<br />
<br />
Ei harrastaminen ole oikeasti kallista. Paljon kalliimpaa on se, että olemme luoneet tällaisen itsekkään ilmapiirin, missä kaikki mitataan henkilökohtaisella ansiolla ja sitä kautta maksut siirtyvät puhtaasti kukkarosta maksettavaksi. Puhumattakaan siitä menetyksestä, että lapsemme eivät enää tule tietämään miksi talkoita tehdään ja mitä talkootyö parhaimmillaan on.<br />
<br />
<br />Juha Korhonenhttp://www.blogger.com/profile/02475200940914044159noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-4202987923725210178.post-83963576692491693922014-04-12T15:19:00.001+03:002014-04-12T15:19:48.553+03:00YhteenvetoaTämä - tai Fortum Tutor - blogi on minun ensimmäinen ja ainoa blogi. Netti on pullollaan blogeja joita luetaan tai ei lueta.<br />
<br />
Esitin aikoinaan Fortumille kolme epäkohtaa koskien heidän blogialustaa:<br />
<ul>
<li>Blogeja ei voinut kommentoida.</li>
<li>Blogeista ei ollut (ainakaan minun tunnuksillani) mitään lukija tilastoja.</li>
<li>Blogit oli piilotettu www-hakukoneilta - jos et ole googlessa, et ole netissä.</li>
</ul>
Näihin asioihin ei tullut koskaan parannusta tai vastausta miksi asiat ovat näin. Minulla ei siis ollut mitään tietoa siitä herättikö juttuni keskustelua tai ajatuksia ja lukiko niitä ylipäätänsä kukaan. Se on varmaa, että kukaan ei niihin ainakaan törmännyt vahingossa. Toki mainostin juttujani facessa ja sinne jotain peukkuja aina välillä ilmaantuikin - samoin tosielämän facella tuli hyvääkin palautetta.<br />
<br />
Sitten kun Fortum Tutor -sivusto uudistui lentopallon vuoksi (hieno laji sekin vaikka sorsiikin yhtä tai kahta lukuunottamatta lyhyitä ihmisiä), niin blogit hävisivät. Onneksi tekstit olivat tallessa ja päätin heittää ne tänne noin viikon välein.<br />
<br />
Tässä blogialustassa tekstejä on mahdollista kommentoida, näen laskurit sivulatauksista ja yllättäen myös googlen hakurobotti on indeksoinut jo blogini. Nyt ne ovat oikeasti netissä!<br />
<br />
Silti haluamaani keskustelua ei ole syntynyt. Tämän vuoksi ja tätä tarinaa missään mainostamatta uusi teksti tulee vasta kun joku kirjoittaa jonkin oikean kommentin johonkin aiempaan tekstiini - tai vaikka tähän. Tai muuten uutta tarinaa tulee vasta kun eteeni ladotaan pino dollareita...?<br />
<br />
<br />
<br />Juha Korhonenhttp://www.blogger.com/profile/02475200940914044159noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-4202987923725210178.post-81113933050215148042013-03-16T07:49:00.000+02:002014-04-07T10:44:57.865+03:00Ääni katsomossa<div dir="ltr" style="line-height: 1.15; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-size: 15px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;">Olin tänään kuvaamassa lasten jalkapalloturnausta Kuopiossa. Sain siis seurata aitiopaikalta peliä katsomon ja kameran takaa. Kyseessä oli 11-vuotiaiden poikien pelit, mukana kuusitoista joukkuetta melkein yhtä monesta seurasta ympäri Suomea.</span></span></div>
<b id="docs-internal-guid-11e4894e-fb70-0b83-d3f8-44d49b28fe94" style="font-weight: normal;"><span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;"><br /><span style="background-color: transparent; color: black; font-size: 15px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span></span></b>
<br />
<div dir="ltr" style="line-height: 1.15; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-size: 15px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;">Sekaan mahtuu tietysti monenlaista joukkuetta. On taitavia ja hyviä. On vähemmän pelanneita ja aloittelijoita - seuran "ykkösjoukkueita" sekä "haasteporukoita". Pelaajien epätasaisuus on on ihan luonnollista ja kuuluu asiaan. Se tuo mielestäni peliin vaihtelevuutta ja herkullisia tilanteita - niin katsojalle kuin pelaajillekin.</span></span></div>
<b style="font-weight: normal;"><span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;"><br /><span style="background-color: transparent; color: black; font-size: 15px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span></span></b>
<br />
<div dir="ltr" style="line-height: 1.15; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-size: 15px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;">Kun kyseessä on kaikin puolin oikea ja leikkimielisesti vakava turnaus, niin totta kai kentällä on myös tuomarit. Itse olen pelannut "oikeita" piirin pelejä parikymmentä vuotta. Rehellisyyden nimissä voin sanoa, että tuomari on ollut kentän huonoin vain parissa pelissä näistä kaikista. Mielessä on myös yksi peli, jossa pillisuu olisi oikeasti pitänyt palkita oikeasti ottelun parhaana.</span></span></div>
<b style="font-weight: normal;"><span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;"><br /><span style="background-color: transparent; color: black; font-size: 15px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span></span></b>
<br />
<div dir="ltr" style="line-height: 1.15; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-size: 15px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;">Kentän reunaltakin on tullut nyt iän karttuessa seurattua aika monta peliä. Välillä seuran asussa valmentajana ja yhtä usein pelkkänä katsojana - isänä. Seuraverkkarit on onneksi annettu yleensä sellaiselle joka osaa hommansa jollain tasolla. Toki eroja löytyy - osa neuvoo ja ohjaa äänekkäämmin pelaajia kuin toiset. Osa jopa valitettavasti syyllistyy pelin tiimellyksessä neuvomaan pelinohjaajaa tai tuomaria, mutta onneksi tosi harvat. Katsomoon näitä sitten mahtuu.</span></span></div>
<b style="font-weight: normal;"><span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;"><br /><span style="background-color: transparent; color: black; font-size: 15px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span></span></b>
<br />
<div dir="ltr" style="line-height: 1.15; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-size: 15px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;">Vapari! Mistä se antaa! Käsi! Yli! Eihän tuosta voi heittää! Vihellä! TUOMARI! Kaikki nämä tallentuivat katsomosta yhden puoliajan sisällä videolleni yhdestä ja samasta suusta. Vieressä istuvien kasvoilla paistoi myötähäpeä, mutta hekään eivät nähtävästi saman seuran kannattajan huutoihin puuttuneet. Huudot kohdistuivat luonnollisesti niihin tuomioihin, joissa tuomio meni hänen kannattamansa joukkueen kannalta väärin päin. Niihin tilanteisiin, joissa hänen joukkueensa jäi "voitolle" ei puututtu pätkän vertaa.</span></span></div>
<b style="font-weight: normal;"><span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;"><br /><span style="background-color: transparent; color: black; font-size: 15px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span></span></b>
<br />
<div dir="ltr" style="line-height: 1.15; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-size: 15px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;">Tällainenhan on ihan normaalia ja ehkä jopa hyväksyttävääkin käytöstä Veikkausliigan otteluissa - joidenkin mielestä se kuuluu peliin. Veikkausliigaa tuomitsee aikuiset ihmiset jotka ovat käyneet pitkän polun päästäkseen huippuerotuomariksi. Tuollaiset huudot eivät heitä paljoa hetkauta eikä edes paljoa törkeämmätkään. Tänään niitä törkeyksiä ei kuulunut, mutta pari vuotta sitten eräs isä itse videolle kuvatessaan päästeli suoraan "Vi*un puusilmä" -huudot viisitoistavuotiaalle pelinohjaajalle. Tähän käytökseen aikoinaan puutuimmekin - toivottavasti siinä perheessä on ollut mukava yhdessä myöhemmin katsoa peliä äänien kanssa...</span></span></div>
<b style="font-weight: normal;"><span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;"><br /><span style="background-color: transparent; color: black; font-size: 15px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span></span></b>
<br />
<div dir="ltr" style="line-height: 1.15; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-size: 15px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;">Onko se, että tuomari antaa sivurajaheiton väärälle joukkueelle yhtä paha "virhe kentällä" kuin se, että pelaaja syöttää suoraan vastustajalle? Onko selkeän kampin viheltämättä jättäminen sama kuin ohipotku pallosta avopaikasta?</span></span></div>
<b style="font-weight: normal;"><span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;"><br /><span style="background-color: transparent; color: black; font-size: 15px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span></span></b>
<br />
<div dir="ltr" style="line-height: 1.15; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-size: 15px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;">Onneksi kukaan ei ole näissä tilanteissa huutanut pienelle pelaajalle mitään, mutta eikö olisi ihan yhtä asiaan kuuluvaa arvostella pelaajaa äänekkäästi katsomossa? Puujalka! Luuseri! Nakkisormi! Voiko noin hitaasti juosta!?! PAKKI - TEE JOTAIN!</span></span></div>
<b style="font-weight: normal;"><span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;"><br /><span style="background-color: transparent; color: black; font-size: 15px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span></span></b>
<br />
<div dir="ltr" style="line-height: 1.15; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-size: 15px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;">Jokin tätäkin esimerkin herraa kuitenkin esti niin tekemästä. Tuomari oli huudoille vapaata riistaa, mutta pelaajat eivät. Näin annoimme lapsille loistavan esimerkin yhden jalkapallopeliin kuuluvan henkilön arvostamisesta. Kun pelaaja sitten kentällä joskus saa keltaisen kortin samoista huudoista, niin sepä jo ihme onkin? Isäkin huusi, eikä kukaan puuttunut - miksi minua siitä rangaistaan?</span></span></div>
<b style="font-weight: normal;"><span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;"><br /><span style="background-color: transparent; color: black; font-size: 15px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span></span></b>
<br />
<div dir="ltr" style="line-height: 1.15; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-size: 15px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;">Oikeasti erotuomarille sattui tuossakin pelissä noita virheitä, mutta ei hän ollut missään nimessä "kentän huonoin". Suurin osa vaikeista tilanteista kuitenkin vihellettiin oikeaan suuntaan - täältä ylhäältä ne näki aika hyvin. Jonkun mielestä hänen virheitään kuitenkin oli asiallista arvostella kovaan ääneen. Peppi - ihan hyvin se meni, olet meidän tenavien suosikkipelinohjaaja!</span></span></div>
<span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;"><br /><span style="font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><span style="font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><span style="font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><span style="font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><span style="font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><span style="font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span></span><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br />
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span>Juha Korhonenhttp://www.blogger.com/profile/02475200940914044159noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-4202987923725210178.post-28098521773399964392012-11-19T07:47:00.000+02:002014-03-25T16:52:38.631+02:00Ei oppi ojaan kaada<div dir="ltr" style="line-height: 1.15; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-size: 15px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;">Jaetaanko jalkapallossa arvosanoja 4-10 kuten koulussa? Tai eihän koulussakaan enää anneta numeroarvosanoja kuin vasta neljännen luokan keväällä - ainakaan meillä päin - mutta pitäisikö? Vastaako jalkapallo-ottelu koulun matematiikan koetta, jossa näytetään mitä harjoituksissa ollaan tähän mennessä opittu? Toivottavasti kaikki muistaa vähän kehua ainakin hyvin menneiden pelien jälkeen, mutta onko väärin antaa kymmenvuotiaalle pelaajalle ottelusta "hylätty"? Mitä arvosana pelaajalle kertoo ja kuka sen voi antaa?</span></span></div>
<b id="docs-internal-guid-73c0cb9c-fb6f-5ae3-4445-6b9b923c8c78" style="font-weight: normal;"><span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;"><br /><span style="background-color: transparent; color: black; font-size: 15px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span></span></b>
<br />
<div dir="ltr" style="line-height: 1.15; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-size: 15px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;">Junioriurheilussa on hyvin yleistä, että valmentaja-pelaaja -suhde on yhtä kuin vanhempi-lapsi. Olemme aika haastavassa tilanteessa kun keskustelemme pelin jälkeen kotona tai kotimatkalla pelin tapahtumista, onnistumisista ja epäonnistumisista. Harvoin tulee mietittyä miten eri tavalla lapsi kuuntelee saman asian riippuen siitä kuka sen kertoo. Vanhemmat eivät voi olettaa, että lapsi osaa tulkita onko isä nyt vanhempi vai valmentaja. Vai onko se sama asia?</span></span></div>
<b style="font-weight: normal;"><span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;"><br /><span style="background-color: transparent; color: black; font-size: 15px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span></span></b>
<br />
<div dir="ltr" style="line-height: 1.15; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-size: 15px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;">Itse osaa jo tässä iässä suhteuttaa omien viitosdivaripelien arvosteluasteikon sen mukaiseksi miten on tullut harjoiteltua. 15 vuotta sitten hankittu peruskuntopohja alkaa jo pikkuhiljaa rappeutumaan. Samoin nivelistä kuuluva narina varoittaa etukäteen, ettei akrobaattisilla rajaheitoilla kannata yrittää todistaa itselleen enää mitään. Asteikko alkaa olla jo aika pohjalla. Voinkin siis saada itseltäni melkein kiitettävän arvosanan, jos jaksoin pelata koko pelin ja pääsen huomisaamuna itse ylös sängystä. Tärkein kriteeri itselleni on kuitenkin asenne: Football by Pe*kele. Siitä ei itse saa tinkiä ja se on ainoa asia jota voi vaatia kaikilta.</span></span></div>
<b style="font-weight: normal;"><span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;"><br /><span style="background-color: transparent; color: black; font-size: 15px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span></span></b>
<br />
<div dir="ltr" style="line-height: 1.15; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-size: 15px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;">Asenne. Asennetta. TÄYSILLÄ! Kyse on joukkuepelistä. Huonolla asenteella pilaa ennen kaikkea kavereidenkin pelin. Meillä lähdettiin eilen Junnupelemuiden välieräotteluun sillä asenteella, että varmasti pärjätään finaalissa - voitetaan koko turnaus. Hetkinen, mihin jäikään välierät? Aamiaispöydässä koitettiin muistuttaa, että finaali pelataan vasta välierien jälkeen - ja finaalissa pelaa se joukkue joka on välierässä parempi.</span></span></div>
<b style="font-weight: normal;"><span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;"><br /><span style="background-color: transparent; color: black; font-size: 15px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span></span></b>
<br />
<div dir="ltr" style="line-height: 1.15; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-size: 15px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;">Vanhempana en tiennyt miten välierää olisi pitänyt katsomosta seurata - aamiaispöydän asenne paistoi yläriville asti. Lopulta tulin siihen tulokseen, että kun kerran tästä jo aamulla puhuttiin, niin antaapa pelin opettaa. Opettihan se. Edessä oli pronssiottelu.</span></span></div>
<b style="font-weight: normal;"><span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;"><br /><span style="background-color: transparent; color: black; font-size: 15px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span></span></b>
<br />
<div dir="ltr" style="line-height: 1.15; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-size: 15px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;">Vaikeinta olikin saada poika ymmärtämään, että mikä meni ottelussa pieleen. Tai että se meni pieleen jo pari tuntia ennen pelin alkua. Itku kurkussa selitettiin, miten yritettiin täysillä mutta kun ei vaan... Nappulat laitettiin jo naulaan - nyt jää pronssipelit pelaamatta ja koko jalkapallo lopetetaan tähän paikkaan. Pyysimme poikaamme ystävällisesti soittamaan siitä valmentajalle, etteivät odota turhaan sitten peliin. Välierä sai suoraan sanottuna kouluarvosanaksi vitosen, oikeastaan mikään ei onnistunut niin kuin harjoitusten perusteella voisi olettaa. Itse näkisin syyksi juuri tuon asenteen. Jokainen jalkapalloa pelannut tai sitä seurannut tietää, että ottelut on voitettu vasta pelin päätyttyä. Ennen peliä sen voi vain hävitä. No kyllähän tilanne laantui ja pronssimitalit käytiin voittamassa ihan erinäköisen suorituksen jälkeen.</span></span></div>
<b style="font-weight: normal;"><span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;"><br /><span style="background-color: transparent; color: black; font-size: 15px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span></span></b>
<br />
<div dir="ltr" style="line-height: 1.15; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-size: 15px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;">Jäin illalla miettimään päivän menoa. Mitä palautetta pojalle tulikaan annettua ja missä välissä. Mielestäni aamulla yritimme nätisti kääntää ajatukset ensin pelattavaan välierään finaalin sijaan. Tämä ei selvästikään onnistunut ja jo silloin mietin että mitähän tästä tulee jos finaaliin ei päästäkään. Välierätappio oli selvästi suuri pettymys ja siksi negatiivisen ja rakentavan palautteen vastaanotto ei ollut parhaimmillaan. Jotain hyvääkin olisi tietysti voinut sanoa, mutta olisiko sitä pitänyt yrittää keksiä? Kun pahin tunnelataus oli hävinnyt, niin asia meni huomattavasti paremmin perille. Eniten jäin miettimään miten kymmenvuotias poika palautteen ymmärsi. Ymmärsikö hän, että häntä itseään ei arvosteltu vaan peliä jota hän pelasi? Ei hän ollut epäonnistunut lapsena tai pelaajana. Hänellä oli vain yksi huono peli - ja niitä tulee varmasti vielä lisääkin. Niitäkin vain on opeteltava käsittelemään niin pelaajana, lapsena kuin vanhempanakin.</span></span></div>
<span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;"><br /></span><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span>Juha Korhonenhttp://www.blogger.com/profile/02475200940914044159noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-4202987923725210178.post-3581708351138594132012-05-24T07:43:00.000+03:002014-03-20T12:13:54.320+02:00Miesten peli<div dir="ltr" style="line-height: 1.15; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: #444444; font-size: 16px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;">Jalkapallourani seuraava askel on nyt otettu. Puin tiistaina 22. toukokuuta tänä vuonna juhlahumun vallitessa päälleni valkean pelipaidan numerolla 15 ja siniset shortsit. Jalkapallon ystävät tietysti ihmettelevät mistä on kyse, koska tuolloin ei pelattu peliasusta ja näytöistäni huolimatta vieläkään urani ensimmäistä a-maajoukkueottelua. Kyse oli kuitenkin minulle uudesta sarjatasosta JKKI-40, eli Jalkapallon Kunnossa Kaiken Ikää - IKÄMIEHISTÄ!</span></span></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.15; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: #444444; font-size: 16px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.15; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: #444444; font-size: 16px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;">En TIETENKÄÄN ole vielä nelikymppinen, sillä tuossa sarjassa saa pelata myös pari "junnua", eli yli kolmevitosta. Muistan sen tunteen minkä ikämiessarjat minussa herättivät pari vuosikymmentä sitten. Silloin olin varma, että ikämiehissä pelaa ne, joilla jos nyt ei ole toinen jalka vielä haudassa, niin ainakin se painaa niin paljon, että kyse on varmasti potkupallosta, pienkenttä-neppailusta. Taklauksetkin ovat kiellettyjä osteoporoosin ja tekonivelten vuoksi. Lähtiessä peliin tarkistin asian vielä peilistä - pari vuosikymmentä sitten ikämiehet näyttivätkin vanhoilta toisin kuin nyt.</span></span></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.15; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: #444444; font-size: 16px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.15; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: #444444; font-size: 16px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;">Matkalla Pieksämäelle kyselin mukaan pyytäneeltä pelikaverilta vähän miten tätä seiska-seiskaa pelattaisiin. Vastaus sai melkein kääntämään auton takaisin kohti Kuopiota - peli onkin oikea jalkapallopeli, 11v11 ja isolla kentällä. Peliajassa tosin vähän säästetään, se on vain 2 x 40 minuuttia. Mukana autossa oli toinenkin ensikertalainen juniori - myös hän oli kotona kertonut lähtevänsä pelaamaan hieman pienkenttäpotkupalloa. Tilanne alkoi jo jännittämään kummasti. Koska kyse oli vielä Siilinjärven Palloseuran ikämiesporukasta, aloin miettimään ketähän vanhoja tuttuja ja pelikavereita siinä pelaakaan. Matkalla asiaan ei tullut juurikaan selvyyttä - ainoa mikä selvisi on se, että kukaan ei tiedä toisten oikeita nimiä vaikka olisi pelattu vuosikausia yhdessä. Joku on Rohe, toinen Juti ja kolmas Kassu - kenelläkään ei ole sukunimeä eikä ketään ole noilla etunimilläkään kastettu. Tämä incognito-tilanne on tietysti ihan hyvä kun ottaa huomioon millaiset pukukoppijutut varsinkin ikämiehillä on...</span></span></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.15; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: #444444; font-size: 16px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.15; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: #444444; font-size: 16px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;">Peli alkoi ja takkiin tuli - se siitä. Vastassa oli juuri niitä vanhoja ja raihnaisia ikämiehiä joita pitikin olla. Toki vastustajilla oli liigakokemusta jne - selityksiä voi keksiä ja etsiä. Kyse ei ole kuitenkaan voittamisesta vaan paljon hienommasta asiasta, jalkapallosta. Ei se ole iästä kiinni kuinka paljon tästä pelistä voi nauttia tai kuinka vanhana kentällä vielä pärjää. On lohdullista huomata, että sitten kun se yksi talvi tulee ja vie mennessään kovimman vauhdin jaloista, niin silti on sarjoja mistä löytyy itselle sopivat vastustajat ja pelikaverit joiden kanssa voi pelata aina täysillä.</span></span></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.15; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: #444444; font-size: 16px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.15; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: #444444; font-size: 16px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;">Palatakseni vielä peliasuun. Kyseinen peliasu ei ole ensimmäinen jossa olen aikoinani Siilinjärven Palloseurassa pelannut, vaan toinen. Paita ja shortsit ovat siis vuodelta 1995, sinivalkoraidallisia säärystinsukkia en kyllä enää löytänyt - niitä jotka Koistisen veljekset pesivät heti ekan pelin jälkeen vaaleansinisiksi. Viimeinen muistikuva niistä sukista on, että ainakin toisessa oli jo iso reikäkin... Itse tuskin olisin niitäkään vielä roskiin laittanut, mutta vaimoni ei vielä silloin ollut jalkapalloperheen äiti. Osa joukkueen oikeista ikämiehistä katseli hieman hämmentyneinä mistä tällainen juniori oli noin hienot pelivarusteet saanu. Itse peliä sitten ehdittiinkin pelata kymmenisen minuuttia kun pelipaidasta tuli mieleen sen ikävin puoli: kangas on niin karkeaa, että nännit on taas pitkästä aikaa vereslihalla. Miksi ihmeessä joku hullu säilyttää tällaisia seitsemäntoistavuotta vanhoja pelipaitoja, saatika pukee päällensä?!? Jos olisin noista vanhoista pelivarusteista joskus luopunut, niin olisiko tiistain askel miesten peliin ollut sittenkään yhtä nostalginen?</span></span></div>
<span id="docs-internal-guid-369a29fc-fb6b-8307-f429-2085d567a0e5"><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span></span>Juha Korhonenhttp://www.blogger.com/profile/02475200940914044159noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-4202987923725210178.post-7170269633322975332012-04-18T07:41:00.000+03:002014-03-12T12:56:49.223+02:00Punainen kortti<div dir="ltr" style="line-height: 1.15; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: #444444; font-size: 16px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;">Meidän perheessä on jaettu nyt varoituksia aika paljon. Tekemättömistä kotitöistä ja raivokohtauksista on annettu keltaisia kortteja.</span></span></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.15; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: #444444; font-size: 16px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.15; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: #444444; font-size: 16px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;">Kolmetoistavuotiaan tytön tulisi hoitaa tiskikonevuoroja silloin tällöin - jopa kerran viikossa. Hänen pitäisi myös osallistua pyykkien viikkaamiseen ainakin omien vaatteiden osalta. Kaiken kukkuraksi häneltä vaaditaan pelien ja harjoitusten jälkeen mm. jalkapallorepun viemistä varusteineen parvekkeelle tuulettumaan ja juomapullon viemistä keittiöön. Likaisia vaatteitakaan ei saisi jättää myttyyn pyykkikoneen eteen, vaan ne pitäisi oikoa valmiiksi ja tarkistaa ettei taskuihin ole jäänyt mitään.</span></span></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.15; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: #444444; font-size: 16px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.15; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<a href="http://4.bp.blogspot.com/-OOQCWssUKVI/UyA81R73A3I/AAAAAAAAbAo/ga6MeO1vsYY/s1600/huone.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" src="http://4.bp.blogspot.com/-OOQCWssUKVI/UyA81R73A3I/AAAAAAAAbAo/ga6MeO1vsYY/s1600/huone.jpg" height="150" width="200" /></a><span style="background-color: transparent; color: #444444; font-size: 16px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;">Näiden lisäksi myös oma huone tulisi pitää asuttavassa kunnossa, eli siivota ja imuroida "aina joskus". Kun tähän päälle vielä laitetaan koulutyöt ja orastavan murrosiän tuomat pukeutumis- ja meikkausvaatimukset, niin onhan tässä jo kapinan paikka.</span></span></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.15; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: #444444; font-size: 16px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;">Kymmenvuotiaalla pojalla luulisi olevan helpompaa, vaikka joutuukin osallistumaan tiskaukseen ja pyykkivuoren hoitamiseen. Jaetun huoneen siivoaminenkin on jaettu ilo. Pelimies on tietysti velvoitettu huolehtimaan pelivarusteistaan ja kouluhommistaan samoin kuin isosiskonsa.</span></span></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.15; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: #444444; font-size: 16px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.15; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: #444444; font-size: 16px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;">Lasten mielestä kotityölista on pitkä kuin nälkävuosi. Minulla ei lapsena kuulema ole varmasti koskaan ollut näin paljon hommia. Olen pyytänyt soittamaan ukille tai mummille ja tarkistamaan asian heiltä, mutta vielä ei ole vahvistusta asiaan haettu.</span></span></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.15; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: #444444; font-size: 16px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.15; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: #444444; font-size: 16px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;">Hommat eivät siis aina suju näiden pelisääntöjen mukaan. On tietysti totta, että eihän näitä ole ihan yhdessä sovittu vaan tehtävät on aika yksipuolisesti vanhempien toimesta määrätty. Perusteluna olen koittanut käyttää sitä, että kolmetoistavuotiaalla voi olla kolmetoistavuotiaan oikeudet vain jos hänellä on myös kolmetoistavuotiaan tehtävät ja velvollisuudet. Sama pätee kymmenvuotiaaseen, kahdeksanvuotiaaseen ja jopa kolmevuotiaaseen. Oikeudet ja tehtävät toki vähenevät iän myötä. Jos kolmetoistavuotias suoriutuu enää vain kahdeksanvuotiaan tehtävistä ilman jatkuvaa muistuttamista ja tappelua, niin silloin hänellä on enää kahdeksanvuotiaan oikeudet.</span></span></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.15; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: #444444; font-size: 16px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.15; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: #444444; font-size: 16px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;">Tästä on nyt jaettu keltaisia kortteja. Älykännykkän tilalla on peruspuhelin ja läppärit ja pleikat on ja pysyy kiinni - facebookiin ei siis pääse kuten ei nettiin muutenkaan. Koulusta tullaan suoraan kotiin eikä illalla valvota yhdeksän jälkeen. Myöskään pukeutumista on jo vahdittava, ettei kouluun lähdetä räntäsateessa pelkillä ohuilla leggingseillä ja farkkushortseilla. Kavereiden luokse menemistä on myös rajoitettu - tosin synttärikemut ovat vielä näiden rajoitusten ulkopuolella ettei lapset tipahda sosiaalisen elämän kelkasta.</span></span></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.15; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: #444444; font-size: 16px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.15; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: #444444; font-size: 16px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;">Normaalista elämästä on siis jäljellä enää koulunkäynti ja jalkapalloharjoitukset, -pelit ja -turnaukset. Keltaisella kortilla on jo kyllä pelannut itsensä ulos jalkapallon katsomisesta tv:stä, eli tulevan lauantain El Clásico ja kuun vaihteen Manchesterin derby taitavat jäädä nykymenolla näkemättä. Jos varoitukset eivät riitä, niin sitten on varmaan annettava se punainen kortti... Koska koulunkäynnistä ei voi tinkiä, niin punainen kortti tarkoittaa taukoa jalkapalloon.</span></span></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.15; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: #444444; font-size: 16px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.15; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://4.bp.blogspot.com/-MvglJfYhoLk/UyA9QYwPdOI/AAAAAAAAbAw/8xwJCyXrVSg/s1600/IMG_5816.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="http://4.bp.blogspot.com/-MvglJfYhoLk/UyA9QYwPdOI/AAAAAAAAbAw/8xwJCyXrVSg/s1600/IMG_5816.JPG" height="153" width="200" /></a></div>
<span style="background-color: transparent; color: #444444; font-size: 16px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;">Tuo kyllä pysäyttää miettimään.</span></span></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.15; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: #444444; font-size: 16px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.15; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: #444444; font-size: 16px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;">Mikä on jalkapallon asema meidän perheessä, jos pahin mahdollinen rangaistus on laittaa jalkapallo kokonaan jäähylle? Onko se sitä myös lasten mielestä, vai olenko minä ainoa joka näin ajattelee? Vai onko jalkapallo niin pyhä, että kaikella muulla voi rangaista paitsi sillä? Eniten pelkään sitä, että jos jalkapallokin kielletään, niin miten se vaikuttaa lasten kiinnostukseen pelata ja harjoitella - etten vain hävitä lasten paloa tähän lajiin omalla itsepäisyydelläni (???).</span></span></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.15; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: #444444; font-size: 16px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.15; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: #444444; font-size: 16px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;">Olisiko pahin rangaistus sittenkin se, että antaisin vaikka vähän periksi - El Clásico on mukavampi katsoa porukalla... Jättäisin työläppärin ja -ajatukset töihin, etsisin vähän lisää aikaa perheen yhteiseen harrastukseen ja muuhun yhdessä oloon. Antaisin lapsilleni vihreän kortin.</span></span></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.15; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: #444444; font-size: 16px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif;"> </span></span></div>
<span id="docs-internal-guid-15776ff4-fb69-82c6-2a1a-7eab3b3db55a"><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span></span>Juha Korhonenhttp://www.blogger.com/profile/02475200940914044159noreply@blogger.com1